Rodos
Wikipedia
Rodos on suurin Dodekanesian saarista Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Kreikalle kuuluvan saaren pinta-ala on 1412 neliökilometriä, ja asukasluku 130 000 (2002). Saaren pääkaupunki on myös nimeltään Rodos. Siellä sijaitsi ennen Rodoksen kolossi, ja se on merkittävä matkailukohde. Kaupungissa asui vuonna 2001 60 000 asukasta.
[muokkaa] Maantiede
Rodos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen. Se sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdassa, minkä takia saarella usein on ankaria maanjäristyksiä. Rodoksen ilmasto on lauhkea, minkä takia se on hyvin suosittu lomakohde. Lauhkea ilmasto mahdollistaa myös viininviljelyn saarella.
[muokkaa] Historia
Rodos on vanha kulttuurikeskus. Aluksi saari oli foinikialaisten siirtokunta, mutta myöhemmin siitä tuli doorilaisten tasavalta. 400 eaa. Rodos oli voimakas merimahti, mihin osaksi vaikuttivat hyvät merireitit ympäri Välimerta. 200 eaa. Rhodoksella toimi tunnettu kuvanveistokoulu, jossa veistettiin kuuluisia ryhmäkuvia, muun muassa Farnesen härkä ja Laokoon-ryhmä. Saarella sijaitsi myös hyvin tunnettu auringonjumala Heliosta esittänyt Rodoksen kolossi, jonka veisti Khares noin 290 eaa. Kolossia pidettiin yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä. Se tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa. 1400–1600-luvuilla Rodoksessa valmistettiin kysyttyä fajanssia.
1309–1522 Rodos kuului Johanniittain ritarikunnalle, ja sitten se siirtyi Turkille ja vuonna 1912 Italialle. Italialta se siirtyi vuonna 1947 Kreikalle, johon se edelleen kuuluu. Antiikin Rodoksessa oli kolme kaupunkivaltiota; Ialysos, Kamiros ja Lindos. 488 eaa. kaupungit yhdistyivät Rodokseksi.
