Roland Barthes

Wikipedia

Roland Barthes

Roland Barthes (12. marraskuuta 1915, Cherbourg – 25. maaliskuuta 1980, Pariisi) oli ranskalainen kirjallisuustieteilijä ja semiootikko. Strukturalisteihin ja myöhemmin jälkistrukturalisteihin lukeutunut Barthes oli Ferdinand de Saussuren seuraaja. Barthesin teorian ytimenä on ajatus merkityksellistämisen kahdesta tasosta, denotaatiosta ja konnotaatiosta.

Barthesin kenties tunnetuin teos on Mytologioita (1957). Se on eräs kulttuurintutkimuksen klassikoista. Kirja koostuu lyhyistä esseistä, joissa Barthes analysoi erilaisia nyky- ja populaarikulttuurisia ilmiöitä ja tekstejä. Mytologioita sisältää myös teoreettisen artikkelin Myytti tänään, jossa Barthes hahmottelee myytin käsitettä sekä esittelee myös ns. ensimmäisen ja toisen asteen merkityksen. Barthesin myöhemmässä tuotannossa näitä vastaavat juuri denotaatio ja konnotaatio. Barthesin käsitys myytistä on hyvin lähellä ajatusta ideologiasta

[muokkaa] Elämä

Roland Barthes syntyi Cherbourgissa 12. marraskuuta 1915. Hänen isänsä oli meriupseeri, joka kuoli ensimmäisessä maailmansodassa, joten Barthes jäi puoliorvoksi 1-vuotiaana. Barthes oli hyvin kiintynyt äitiinsä, jonka kanssa muutti Bayonneen ja sitten Pariisiin, jossa kävi koulunsa. Barthes sai klassisen sivistyksen Sorbonnen yliopistossa. Hän sairastui tuberkuloosiin 19-vuotiaana ja joutui viettämään useita vuosia keuhkotautiparantoloissa.

Barthes opetti kirjallisuutta eri oppilaitoksissa Biarritzissa (1939), Bayonnessa (1939−1940), Pariisissa (1942−1946) sekä Bukarestissa (1948−1949), Alexandrian yliopistossa (1949−1950) ja toimi erilaisissa kulttuurivaihdon tehtävissä vuosina 1950−1952. Seuraavaksi hän teki tieteellistä tutkimustyötä valtion tieteellisessä tutkimuskeskuksessa ja Ecole Pratique des Hautes Etudes -korkeakoulussa. Lukuvuoden 1967−1968 hän opetti John Hopkins –yliopistossa Baltimoressa, Yhdysvalloissa. Ranskaan palattuaan hänet nimitettiin Collège de Francen semiologian professoriksi.

Barthes kuoli 26. maaliskuuta 1980 jouduttuaan auto-onnettomuuteen. Hän oli juuri syönyt lounasta Michel Foucault’n ja François Mitterrandin kanssa.

[muokkaa] Tuotanto

Le degré zéro de l’écriture,1953 (Tekijän kuolema, tekstin syntymä. Suomennosvalikoiman toimittanut Lea Rojola, suomentaneet. Lea Rojola ja Pirjo Thorel. Tampere: Vastapaino, 1993)

Mythologies, 1957 (Mytologioita, suom.Panu Minkkinen, Helsinki: Gaudeamus,1994)

Sur Racine 1963

Essais critiques. 1964

Éléments de sémiologie, 1964

Critique et vérité , 1966

Système de la mode, 1967

S/Z, 1970

L’empire des signes, 1970

Sade, Fourier, Loyola, 1971

Le plaisir du texte, 1973 (Tekstin hurma, suomentanut Raija Sironen, jälkisanat Erkki Vainikkala. Tampere: Vastapaino, 1993)

Roland Barthes par Roland Barthes, 1977

Image-Music-Text, 1977 (Essays selected and translated by Stephen Heath)

Fragments d’un discours amoureux, 1977 (Rakastuneen kielellä. suom. Tarja Roinila. Jyväskylä: Gummerus, 2000)

Sollers, écrivain, 1979

La chambre claire, 1980 (Valoisa huone, suomentaneet Martti Lintunen, Esa Sironen ja Leevi Lehto, Kansankulttuuri, Suomen valokuvataiteen säätiö, 1985)

L’obvie et l’obtus, 1982 (postuumisti)

Le bruissement de la langue, 1984 (postuumisti)

L’aventure sémiologique, 1985 (postuumisti)

Incidents, 1987 (postuumisti)

Œuvres complètes, 1993−1995 (3 nidettä)

[muokkaa] Suomennetut teokset

Barthes’in tuotannosta on suomennettu artikkeleiden ja esseiden lisäksi valokuvausta käsittelevä Valoisa huone vuonna 1985, Pariisin iltoja vuonna 1988, valikoima tekstejä otsikolla Tekijän kuolema, tekstin syntymä vuonna 1993, Tekstin hurma vuonna 1993, Mytologioita vuonna 1994 sekä Rakastuneen kielellä vuonna 2000.