Alvin Plantinga

Wikipedia

Alvin Carl Plantinga (15. marraskuuta, 1932 -) on yhdysvaltalainen filosofi, joka on tullut tunnetusi töistään koskien epistemologiaa, metafysiikkaa, ja teologiaa.

Plantinga on kalvinisti, siitä huolimatta että toimii professorina katolilaisessa Notre Damen yliopistossa. Kuten Richard Swinburne, Plantinga edustaa kristillistä apologetiikkaa.

Alvin Plantinga on myös osoittanut tukensa "älykkäälle suunnittelulle", vedoten muun muassa siihen että Michael Behe on toistuvasti myöntänyt hyväksyvänsä evoluution, ja ainoastaan kiistänyt ohjaamattoman evoluution.[1] Tämän pohjalta Plantingan näkemys voidaan katsoa teistiseksi evoluutioksi.

[muokkaa] Pääargumentit

Plantingan argumentti on että teistisyys ei ole ristiriidassa naturalismin kanssa, mutta ontologinen naturalismi on.

Teistisyyden Plantinga tekee naturalistiseksi Spinozan määrittelemää intuitiota muistuttavalla "kuudennella aistilla", jota kutsuu nimellä Sensus divinitatis. Tämän avulla ihminen voi aistia jumaluuden vaikka esteettisen elämyksen kautta tai tuntiessaan eettisiä tunteita, esimerkiksi "omatuntonsa kolkuttaessa", ja muissa vastaavissa tilanteissa. Plantingan mukaan käsitys Jumalasta ei muodostu päättelemällä Jumalan olemassaoloa havainnoista ja tuntemuksista, vaan nimenomaan jumaluusaistin toiminnan kautta: sen toiminta vain muistuttaa aistihavaintoa, muistia ja a priori -uskomuksia. Uskomus syntyy spontaanisti jumaluusaistin kautta, joten sen muodostamat uskomukset ovat perususkomuksia samaan tapaan kuin muidenkin havaintotyyppien aikaansaamat aistimukset. Plantingan päättelystä saamme tuloksen, että uskonnollinen usko on tosi, mikäli se on jumaluusaistin oikean toiminnan perusteella muodostettu. Jos aisti ei ole todellinen, eivät tietysti uskomuksetkaan enää ole totta. Plantingan mukaan mallin totuutta tai epätotuutta ei kuitenkaan voida filosofian avulla ratkaista, sillä hänen mielestään filosofia on tässä asiassa kykenevä vain raivaamaan esteitä ja vastaväitteitä kristillisten uskomusten tieltä. Plantinga ei yritä todistaa, että aisti olisi aidosti olemassa. Hänen ristiriidattomuuteen pyrkivälle päättelylleen riittää se, että aisti on mahdollinen. Plantingan mukaan ei ole mahdotonta, että jumaluusaisti yksinkertaisesti puuttuu ateisteilta : ei siis voida sanoa ovatko ateistit sokeita vai hallusinoivatko uskovat. Kumpikin vaihtoehdoista on siksi mahdollinen ja perusteltu. Plantingan argumentti nojaa myös vahvasti a priori päätettyyn Descartesin luomaan veracitas dei -periaatteeseen, jossa Jumala oletetaan sekä totuuden lähteeksi että luonteeltaan sellaiseksi joka ei halua eikä voi huijata meitä ja joka kommunikoi kanssamme intuitiomme ja aistiemme välityksellä.

Plantingan Evolutiivinen argumentti naturalismia vastaan (Evolutionary argument against naturalism, EAAN) on seuraava: Koska evoluution tarkoituksena on helpottaa hengissä selviämistä, ei tuottaa tosia uskomuksia, emme voi enää luottaa että havaitsisimme tai tulkitsisimme havaintoja oikein. Toisin sanoen evoluutiosta seuraisi se, että emme voisi enää luottaa järkemme toimivuuteen. Plantinga on valinnut nimenomaan evoluution lähtökohdaksi, koska se on hänen mukaansa ainut naturalistinen selitysmalli, "ainut peli kaupungissa". Tältä pohjalta hän rinnastaa evoluution ja naturalismin siten, että se mikä koskee evoluutiota koskee myös naturalismia. Plantinga olettaa, että aistien tarkoitus olisi tuottaa tosia uskomuksia, ja että tämä on ominaisuus, jonka Jumala voi antaa. Plantingan käsityksessä Jumaluus, joka tuottaisi vääriä uskomuksia olisi epäuskottava ja johtaisi havaintojemme epäluotettavuuteen. Evoluutio mahdollistaa myös sen, että havainnot olisivat kaikesta huolimatta tosia: Ei ole järjetöntä väittää että todellisuuden todenmukainen analysointi helpottaisi siinä elämistä ja lisääntymistä. Evoluutio takaa myös sen, että vaikka havaitsisimme ja tulkitsisimme miten väärin tahansa, olisi toimintamme kuitenkin jollain tasolla järkevää suhteessa "tosi maailmaan". Siinä missä teistisyyden puolustuksessa Plantingalle riittää "mahdollisuus ristiriidattomuuteen" ei vastaava riitä naturalismin kohdalla. Plantinga vetoaa että naturalismiin uskovan kannattaa asettaa luottamuksensa Jumalaan, joka on antanut tavan tehdä "tosi havaintoja" mikä takaisi "naturalistisen tiedeprojektin onnistumisen". Sen sijaan hänen ei kannattaisi luottaa darwinismiin, koska se on "epätodennäköisempää" kuin teismin mahdollisuus.

Kriitikot sanovat, että Plantinga ei ole laskenut todennäköisyyttä evoluution todenmukaisuudelle eikä tosiasitimuksia antavalle Jumalalle, vaan on vain antanut ne jo määrittelyssä. He ovat myös sitä mieltä, että vaikka eläisimme Plantingan esittämien epävarmojen aistien varassa, olisi naturalistisessa ja Jumalattomassa maailmassa silti viisainta luottaa havaintoihin, jotka sentään takaavat järkevän toiminnan ympäristössämme. He myös esittävät, viitaten esimerkiksi illuusioihin ja muistimme virheisiin, että aistimme ovat epävarmoja ja sanovat, että emme voisi havaita havaitsevamme väärin jos havaintomme olisivat pakotetusti oikeassa.

Plantingan evolutiivisesta argumentista naturalismia vastaan päätellään tyypillisesti, että teistisyys ja skeptismi, fallibilismi ja muut vastaava filosofiat jotka joko olettavat Jumalan tai ottavat erehtymisen mahdollisuuden huomioon ovat ainoita perusteltuja näkemyksiä.

Plantingan ajattelun tutkimisen voi aloittaa teoksella The Analytic Theist: An Alvin Plantinga Reader (1998), jonka on toimittanut James F. Sennett.

Filosofi Michael Martin käsittelee kirjassaan Atheism: A Philosophical Justification (Temple University Press, 1990) muiden jumalatodistusten ohella myös Plantingan virheellisen Bayesin kaavan käytön.

[muokkaa] Plantingan julkaisut

(ed) Faith and Philosophy, Grand Rapids: Eerdmans, 1964.
(ed) The Ontological Argument, Garden City, New York: Doubleday, 1965.
God and Other Minds, Ithaca: Cornell University Press, 1967; rev. ed., 1990. [ISBN 0801497353]
The Nature of Necessity, Oxford: Clarendon Press, 1974. [ISBN 0198244045]
God, Freedom, and Evil, Grand Rapids: Eerdmans, 1974. [ISBN 0041000404]
Does God Have A Nature? Wisconsin, Marquette University Press, 1980. [ISBN 0874621453]
and Nicholas Wolterstorff (eds) Faith and Rationality: Reason and Belief in God, Notre Dame: University of Notre Dame Press, Indiana & London, 1983. [ISBN 0268009643]
Warrant: the Current Debate, Oxford University Press, New York & Oxford, 1993. [ISBN 0195078616]
Warrant and Proper Function, Oxford University Press, New York & Oxford, 1993. [ISBN 0195078632]
The Analytic Theist: An Alvin Plantinga Reader, James F. Sennett (editor), William. B. Eerdmans, Grand Rapids, 1998. [ISBN 0802842291]
Warranted Christian Belief, Oxford University Press, New York & Oxford, 2000. [ISBN 0195131924]
Essays in the Metaphysics of Modality ed. Matthew Davidson, New York: Oxford University Press, 2003. [ISBN 0195103769]

[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

Lammenranta, Markus: Onko naturalismi itsensä kumoava. niin & näin 46, 3/2005.
Plantinga, Alvin: Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan?. Suomentanut Tapio Puolimatka. niin & näin 46, 3/2005.