Sahel
Wikipedia
Sahel on pääosin savannista koostuva alue Afrikan pohjoisosissa. Alue kulkee Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen saakka. Sahel sijaitsee Saharasta etelään. Sahelilla kokonaan tai osittain sijaitsevia maita ovat Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Pohjois-Nigeria, Tšad, Pohjoinen Keski-Afrikan tasavalta, Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti ja Somalia. Alue on aavikoitumassa kovaa vauhtia mm. ihmisen harrastaman karjanhoidon takia. Kuivuuden aihauttama nälänhätä tappaa alueella miljoonia ihmisiä ja vielä useammat kärsivät janosta ja nälästä.
[muokkaa] Sahelin aavikoituminen
Sahelin alueella on monia maailman köyhimpiä maita, joissa väestö kasvaa voimakkaasti. Lisääntynyt väestö rasittaa maaperää viljely- ja laiduntamistoiminnallaan edistäen aavikoitumista, joka onkin alueella nopeaa ja edennyt pitkälle. Sahelin asukkaat ovat puolipaimentolaisia, jotka harjoittavat maanviljelyä ja karjanhoitoa. Puolipaimentolaisuus lienee ihmiselle tarkoituksenmukaisin tapa hyödyntää Sahelia elatuksen hankkimiseen. Luonnon omat kuivuuden vaihtelut aiheuttavat nälänhätiä Sahelilla ja ihminen toiminnallaan valitettavasti edistää tätä. Viljely tuhoaa hiekan leviämisen estävän kasvillisuuden ja karja syö hiekkaa sitovia kasveja toisilla alueilla. Puita hakataan polttopuiksi ja rakennuspuuksi kolmansilla seuduilla. Karjan määrä on kasvanut väkiluvun kasvaessa. Näin ihminen tuhoaa omia elinolojaan Sahelissa. Sahelin alue on oiva esimerkki siitä, miten alkeellinenkin talous tuhoaa luontoa.
Sahelin vyöhykkeen leveys on noin 400 km. Osa Sahelin aavikoitumisesta liittynee Saharan alueen luontaiseen kuivumiseen, joka alkoi 10 000 vuotta sitten. Sahelissa on talvella hyvin trooppinen noin 25 asteen keskilämpötila ja sataa harvoin. Kesällä on kuumempaa ja sataa 10–250 mm. Sahelin alueella sataa keskimäärin 75–450 (toinen arvio 100–600) mm vuodessa, mutta sademäärä saattaa jollakin alueella vaihdella 200–2500 mm/v. Sahelin kuivuudet ja kasvanut Atlantin hurrikaani-aktiivisuus näyttävät liittyvän toisiinsa. Kaksi peräkkäistä kuivaa kesää aiheuttaa laajan nälänhädän. Sahelin alueen maaperä on niukkaravinteista, siellä on happamassa maaperässä liikaa alumiinia ja liian vähän typpeä ja fosforia.
Sahelin alue on aavikoitunut pitkään. Alueen suokosteikot ovat tuhoutuneet, jo 1600-luvulla hiekka peitti monia kyliä. Mauritanian trooppiset metsät ovat enää historiaa. 1910–1918 sattuneen kuivuuden jälkeen Ranskan viranomaiset varoittivat aavikoitumisesta, mutta sitä ei otettu vakavasti ennen vuosien 1968–1973 suurta kuivuutta, joka nosti Sahelin aavikoitumisen laajempaan tietoisuuteen. Maa kuivuu veden vähetessä, mikä tappaa viljan ja muut viljelykasvit. Ihmiset kulottavat (polttavat) puu- ja pansassavannin kaskiviljelyä varten. Väestön kasvaessa ihmiset ovat ottaneet käyttöönsä aiemmin huonoina pidettyjä maita. Noin vuonna 1977 Sahara laajeni Sahelissa 21 miljoonaa hehtaaria vuodessa ja 1980 Mauritaniassa Sahara levisi etelään 6 km vuosivauhtia. Sahelista on aavikoitunut jo 80 %. 1990 kuoli Sahelin puista 3 % kun uutta metsää istutettiin 1 %:n verran. Sahelin aavikoitumista pyritään estämään mm. puuistutuksilla, mutta projektit eivät toimi täydellä teholla erityisesti varojen puutteen takia, eivätkä luultavasti nykyisellään vielä pysäytä Sahelin aavikoitumista.
