Tšad

Wikipedia

Tšad voi viitata myös Tšadjärveen.

جمهورية تشاد République du Tchad
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Idriss Déby Pascal Yoadimnadji
Pääkaupunki	N'Djamena
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	1 284 000 km² (sijalla 21) 1,9 %
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	9 826 419 (sijalla 82) 7 / km² 2,93 % (2006)
Viralliset kielet	ranskan kieli, arabian kieli
Valuutta	CFA-frangi (XAF)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 128 12,835 miljardia USD 1 555 USD
HDI (2003)	0,341 (sijalla 173)
Elinkeinorakenne	maatalous 23,7 %, palvelut 37,7 %, teollisuus 38,6 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+1 UTC+2
Itsenäisyys  – Ranskasta	11. elokuuta 1960
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+235
Motto	Unité - Travail - Progrès (Yhtenäisyys - Työ - Kehitys)
Kansallislaulu	La Tchadienne

Tšadin tasavalta eli Tšad (تشاد) on sisämaavaltio Keski-Afrikassa rajanaapureinaan pohjoisessa Libya, idässä Sudan, etelässä Keski-Afrikan tasavalta, lounaassa Kamerun ja Nigeria sekä Niger lännessä.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Hissène Habré 2 Politiikka 2.1 Konflikti Sudanin ja Tšadin välillä 3 Osat 4 Maantiede 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 5.2 Merkittävimmät vientituotteet 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tšadin historia

Ensimmäinen isompi kuningaskunta, joka vaikutti Tšadin alueella oli Kanem-Bornu. Tämä sai alkunsa Tšadjärven läheisyydessä liittoutuneista heimoista. Keskiajalla alue alkoi saada vaikutteita ulkoa, kun muslimikauppiaat kävivät kauppaa heimojen kanssa.

Tšadista tuli Ranskan siirtokunta vuonna 1900. Itsenäisyyden valtio sai 1960. Viisi vuotta myöhemmin alkoi pitkä ja raskas sisällissota, joka saatiin lopullisesti päätökseen vasta 1996.

[muokkaa] Hissène Habré

Belgia julkaisi 29. syyskuuta 2005 Tšadin entisestä presidentistä, Hissène Habrésta, pidätysmääräyksen. Habréa syytetään vuosina 1982–90 tehdyistä tuhansien ihmisten kidutuksista, murhista ja muista hirmuteoista. Habré elää maanpaossa Senegalissa.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Tšadin politiikka

Tšadin politiikkaa hallitsee presidentti Idriss Débyn johtama puolue Isänmaallinen pelastusliike. Deby on valittu perustuslaillisesti presidentiksi 1996 ja 2001, tosin kansainväliset tarkkailijat huomasivat säännöttömyyksiä prosesissa. Perustuslain muutos sallinee Debyn asettumisen ehdolle kolmannelle kaudelleen 2006.

Presidentillä on valta nimittää pääministeri ja hallitus sekä merkittävä vaikutusvalta tuomareiden, kenraalien ja hallintoalueiden johdon valinnassa.

[muokkaa] Konflikti Sudanin ja Tšadin välillä

Joulukuussa 2005 Tšadissa tapahtuneessa hyökkäyksessä kuoli noin 100 ihmistä. Tšad syytti tästä Sudanin puolelta tulleita joukkioita. Tšadin mukaan sudanilaiset ovat syyllistyneet useisiin muihinkin hyökkäyksiin Tšadin puolelle, joissa on muun muassa poltettu kyliä, tapettu ihmisiä ja ryöstelty. Tšad on kertonut iskeneensä takaisin ja 300 vihollisen saaneen surmansa.

23. joulukuuta vuonna 2005 Tšad ilmoitti olevansa sotatilassa Sudanin kanssa, johtuen Sudanin aggressiosta.

[muokkaa] Osat

Pääartikkeli: Tšadin osat

Tšad on jaettu 14 prefektuuriin:

• Batha
• Biltine
• Borkou-Ennedi-Tibesti
• Chari-Baguirmi
• Guéra
• Kanem
• Lac
• Logone Occidental
• Logone Oriental
• Mayo-Kebbi
• Moyen-Chari
• Ouaddaï
• Salamat
• Tandjilé

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Tšadin maantiede

Tšad on sisämaavaltio keskisessä Afrikassa ja on pinta-alaltaan 1 284 000 neliökilometriä. Valtio jakaantuu neljään ilmastovyöhykkeeseen. Maan pohjoisosa kuuluu Saharan vaikutusalueeseen. Keskisellä alueella vaikuttaa Sahelin savannivyöhyke. Etelämmäksi mentäessä savanni muuttuu metsäisemmäksi ja aivan lounaiskulmassa on jo trooppista vyöhykettä.

Maasto on melko tasaista. Pohjoisessa ja idässä kohoaa kuitenkin vuoristoa, jossa sijaitsee valtion korkein kohta Emi Koussi. Tšadjärvi Kamerunin rajalla oli aikoinaan Afrikan toiseksi suurin järvi, mutta on nykään alle kymmenesosan aiemmasta alastaan.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Tšadin talous

Tšadin taloutta on jo pitkään haitannut sijainti sisämaassa, korkeat energiakulut ja epävakaus. Talous on kuitenkin selvässä kasvussa öljyprojektien ansiosta. Maa aloitti öljynviennin 2004. Yli 80 % väestöstä saa edelleen toimeentulonsa maataloudesta.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• öljy
• uraani
• kaoliini
• sooda

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• puuvilla
• nautakarja
• tekstiilit

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Tšadin väestöjakauma

Tšadin väestö jakaantuu yli 200 etniseen ryhmään ja yli 100 eri kielen puhujaan. Uskonnollisesti pohjois- ja itäosan väestö on pääasiassa muslimeja ja etelässä kristittyjä tai perinteisiä animisteja.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Tšadin kulttuuri

Tšad on kulttuuriltaan erittäin rikas valtio. Vaikka Tšadin viralliset kielet ovat arabia ja ranska, maassa puhutaan lisäksi yli sataa eri heimokieltä. Tšadin suurin etninen ryhmä on 20% maan väestöstä kattava, etelässä asuva animistinen/kristitty sara-kansa. Keski-Tšadin väestö koostuu pääosin paimentolaisista. Vuoristoinen pohjoinen Tšad on muslimien kansoittama. Näitä pienemmät etniset ryhmät ovat lähes jokainen kehittäneet omat uskontonsa, musiikkinsa, kansantarinansa ja muun kulttuurinsa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Chad Wikitravelissa (englanniksi)