Sepelvaltimotauti
Wikipedia
Sepelvaltimotauti (MCC) on sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttaa useimmiten sepelvaltimoita ahtauttava ateroskleroosi. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.
Taudin ilmenemismuotoja ovat angina pectoris -oire eli rasitusrintakipu, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.
Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista typpioksidia. Typpioksidia puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.
Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein yksittäinen kuolemansyy. Keskimäärin joka neljäs kuolema johtuu sepelvaltimotaudista. [1]
[muokkaa] Valtimotauti naisilla
Naiset aliarvioivat riskiä. 45-65-vuotiasta suomalasisnaisista joka kahdeksas ja yli 65-vuotiaista joka kolmas sairastaa valtimotautia. Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia valtimotaudeilta enemmän kuin miehiä. Liikunta lisää myös perusaineenvaihduntaa, rentouttaa ja vähentää stressiä. Itsensä arvostaminen lisää toimintakykyä ja hyvinvointia. Usein jo pienikin muutos toivottuun suuntaan vahvistaa stressin hallinnan tunnetta. Naisten kolesteroliarvot saavuttavat miesten arvot 50 v. iässä ja kohoavat sen jälkeen niitä korkeammiksi. Systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45-vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä. Perusaineenvaihdunta hidastuu 2 % 10 vuodessa yli 30-vuotiailla. Se vastaa energiana noin kiloa vuodessa. Tupakointi on naisille hormonaalisista syistä miehiä haitallisempaa. Se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa. Tupakointi vaikuttaa yli 60 % nuorten naisten sydäninfarkteista. Riski kasvaa merkittävästi jo muutaman tupakan päiväannoksilla. Entiset tupakoitsijat iloitsevat itsemääräämisoikeudesta, hyvistä tuoksuista, lasten ilahtumisesta, kunnon noususta jne. Onni ei tule, se tehdään. Vastuuntunto on sitä että yrittää. Sydänterveys on tämän päivän asia.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen Lääkärilehti 2002;57(34):3239-3244
- ↑ Paula Mannonen, Ulla-Riitta Penttilä ja Anna-Liisa Rajala, Naisen oma sydän, Tammi 2006, 136 s.