Sydäninfarkti

Wikipedia

Kaavakuva sydämen kärjen alueen infarktista (2), joka aiheutuu vasemman sepelvaltimon päärungon (LCA) tukoksesta (1). Oikea sepelvaltimo, RCA.

Sydäninfarkti (infarctus myocardii acutus, sydänkohtaus) tarkoittaa sairauskohtausta, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia. Sydäninfarkti on lääketieteellinen hätätapaus ja edellyttää aina sairaalahoitoa.

[muokkaa] Syyt

Sydän saa tarvitsemansa verenkierron sepelvaltimoiden kautta, jotka ottavat levossa 4-5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. Sepelvaltimotautikohtauksiksi nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.^[1]

Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman sydänlihasalueen verenkierto estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissektoituminen, embolus tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.^[2]

[muokkaa] Oireet

Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä rintalastan alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu. Lisäksi voi esiintyä muun muassa hengenahdistusta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli EKG:ssa. Pian infarktin alkamisen jälkeen ilmenee esimerkiksi valtimoverinäytteessä troponiinin kohonnut pitoisuus. Troponiinia vapautuu vereen hapenpuutteen (iskemian) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Joskus sydäninfarkti johtaa heti sydämen kammiovärinään ja aiheuttaa äkkikuoleman ilman edeltäviä oireita.

[muokkaa] Hoito

Sydäninfarkti hoidetaan sairaalassa. Tavallinen hoito on verisuoneen annettava liuotushoito, jolla pyritään liuottamaan sepelvaltimoa tukkiva verihyytymä auki. Liuotushoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin oireiden alettua se päästään antamaan.

Joskus käytetään liuotushoidon sijasta heti annettavaa pallolaajennushoitoa. Pallolaajennus tapahtuu niin, että sepelvaltimoon viedään ohut katetri suonta tukkivan hyytymän kohdalle. Kun katetri on saatu paikalleen, laajennetaan katetrin kärjessä oleva pallo, joka laajetessaan avaa tukkeutuneen suonen. Pallolaajennus avaa tukkeutuneen suonen liuotushoitoa useammin, mutta tämän menetelmän käyttöä rajoittaa, että sitä ei ole aina saatavissa.

Sydäninfarktissa syntyneen sydänlihaskuolion laajuus pystytään selvittämään sydämen ultraäänitutkimuksella.

[muokkaa] Epidemiologia

Suomessa sattuu vuosittain noin 23 000 sydäninfarktia, jotka johtavat 13 000 ihmisen kuolemaan. Heistä runsaat 7 000 kuolee äkillisesti sairaaloiden ulkopuolella ja vajaat 6 000 sairaaloissa.^[2] Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat mm. sepelvaltimotauti, diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.