Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Shang-dynastia – Wikipedia

Shang-dynastia

Wikipedia

Tällä sivulla nimet on kirjoitettu mandariinikiinan mukaisesti pinyin-latinisaatiota käyttäen. Nimet on esitetty myös kiinalaisin merkein. Nimet ovat ensin pinyinillä kirjoitettuina, sitten perinteisillä merkeillä, ja vielä lopuksi sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä, mikäli ao. merkit poikkeavat perinteisistä. Katso myös huomautus itä-aasialaisista nimistä.

Shang-dynastia (商 [Shang]) hallitsi Kiinassa noin 1766 – 1066 eaa. Täsmällisistä vuosiluvuista huolimatta niitä ei tule ottaa kirjaimellisesti. Toiset sanovat Shang-dynastian alkaneen vasta 1300-luvulla eaa. ja päättymisajankohdaksi ilmoitetaan toisinaan 1122 eaa.

Shang-dynastia, jonka loppuvaiheista käytetään myös nimeä Yin 殷, oli maanviljelyyn pohjautuva yhteiskunta, joka harjoitti myös metsästystä ja eläinten kasvatusta. Erityisen merkillepantavaa aikakaudella ovat vanhimmat säilyneet kirjoitukset eli nk. oraakkelinluukirjoitukset sekä "teollinen" pronssinvalaminen. Tuhannet arkeologiset löydöt pääosin Henanin 河南 laaksosta kertovat kauden elämästä, samoin kuin oraakkelinluukirjoitukset. Lisäksi Kiinassa aina 1900-luvulle saakka käytössä ollut kuukalenteri oli käytössä jo Shang-kaudella.

Shang-kauden kuninkaat hallitsivat suurta osaa pohjois-Kiinasta ja kävivät useita sotia ympäröiviä kansoja vastaan. Pääkaupungit olivat loisteliaan palatsielämän keskuksia, Han-dynastian aikainen historioitsija Sima Qian 司馬遷 (司马迁) kertoo pääkaupungin siirroista Shang-kaudella, tätä ei olla kuitenkaan voitu arkeologisesti todistaa. Nämä pääkaupungit olivat: Bo 亳, Ao 隞 tai 囂 (嚣), Xiang 相, Geng 邢 ja Yin 殷.

Kuninkaalliset palvoivat henkiolentoja, joista ylin oli Taivaan keisari 上帝 Shangdi, sekä esi-isiään.

Merkittävät löydöt ovat:

  • Erlitou-kulttuuri 二里頭文化 (二里头文化), josta pääosa sijoittuu Xia-kaudelle
  • Erligang-kulttuuri 二里岡文化 (二里冈文化) 1500-1300 eaa.
  • Anyang-kulttuuri 安陽 (安阳), 1200 eaa. lähtien.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Shang-dynastian aikainen yhteiskunta

Shang-dynastian aikainen yhteiskunta jakautui erilaisia töitä tekevien ryhmiin. Shang-dynastialla oli myös orjia, 奴隸 [nú lì] (奴隶), jotka otettiin sotavangeista. Shang-dynastian kuninkailla oli käytössä klaanijärjestelmä, jossa he antoivat prinsseille ja serkuillensa jonkin arvonimen ja alueen hallittavaksi. Pääkaupungista kauempana vallitsivat virkamiehet, jotka eivät olleet sukua kuninkaalle ja olivat usein itsenäisempiä. Kaukana pääkaupungista asuvista ja vihollisista käytettiin nimitystä 方 [fang]. Myöhemmin näitä alettiin kutsua barbaareiksi.

Eri ammattikunnat (kaivostyöläiset, pronssinvalajat, puusepät, jne.) oli jaettu n. sadan hengen ryhmiin ja kullakin näistä oli virkamiehiä joilla oli erityisiä velvollisuuksia. Jopa ennustusten kirjaaminen vaati byrokratiaa, mistä näkyy perinteisen kiinalaisen valtion alku. Ilmasto Shang-dynastian aikana oli nykyistä lämpimämpi. Pääasiallinen viljakasvi Pohjois-Kiinassa oli hirssi, kuten nykyisinkin. Metsästys oli ylempien luokkien urheilulaji.

Kuninkaiden kanssa haudattiin arvoesineitä ilmeisesti kuolemanjälkeistä käyttöä varten. Anyangin haudoista löytyneet esineet todistavat laajasta kaupankäynnistä joka ulottui sisä-Aasian aroille saakka. Mahdollisesti samasta syystä haudattiin myös elävältä jopa satoja orjia. Esi-isien palvonta oli myös selvästi yleistä.

Shang-dynastia kävi usein sotia naapuroivia kansoja ja arojen paimentolaisia vastaan. Heidän armeijansa koostui jo tuolloin eri aselajeista, kuten ratsuväestä ja jousiampujista.

[muokkaa] Merkittävimmät kehitysaskeleet

Tältä kaudelta, noin ajalta 1500 eaa., ovat peräisin varhaisimmat löydetyt varmasti kiinaa olevat kirjoitukset, eli nk. oraakkelinluukirjoitukset. Kirjoituksissa käytetty kirjoitusjärjestelmä on jo niin kehittynyt, että on selvää että kiinaa oli kirjoitettu useita satoja vuosia tätä ennenkin. Koska merkit pohjautuvat kuviin, ei pelkistä merkeistä olisi varmaa mitä kieltä kirjoitus itse asiassa on. Oraakkelinluukirjoitukset on päätelty kiinankielisiksi, sillä 1) niiden sanajärjestys on lähes sama kuin klassisen kiinan, 2) rebus-prinsiipin mukaisesti kirjoituksessa esiintyy kiinassa samalla tavalla lausuttavia merkkejä / sanoja toisten sanojen tilalla. Näitä varhaisemmat löytyneet kirjoitukset ovat yksittäisiä merkkejä mm. neoliittiseltä kaudelta (ennen 3000 eaa.) peräisin olevissa ruukuissa, eikä ole olemassa varmuutta onko kieli kiinaa ja ovatko merkit ylipäänsä kirjoitusmerkkejä vai kuvia.

Shang-kaudelta aina 1900-luvulle saakka oli käytössä kuujaksoihin perustuva kalenteri, 月曆 [yueli] (月历). Tässä kalenterissa ei ole absoluuttisesti numeroituja vuosia, vaan vuodet vaihtuvat 60 vuoden mittaisissa sykleissä. Täten tarkan vuoden määrittämiseen tarvitaan päiväyksen lisäksi myös muuta tietoa, kuten hallitsijan nimi. Kiinalaiset juhlapäivät lasketaan edelleen tämän kalenterin mukaan.

[muokkaa] Hallitsijat

Shang-hallitsijat laskivat esi-isiään Taivaallisten juurten (engl. Celestial Stem, ks. kuukalenteri) mukaan, mutta antoivat heille myös kunnianimiä, kuten Wen 文 "Hienostunut", Wu 武 "Sotaisa" tai Kang 康 "Voimakas" (Shang-hallitsijoiden nimissä kang kirjoitetaan joskus geng 庚). Näitä numerointeja käytettiin aina Qing-dynastiaan saakka.

Shang-dynastian aloitti Xia-dynastian viimeisen kuninkaan korvannut kuningas Xie 契 (temppelinimeltään Shang Jia 上甲 "Ylempi I"). Toisaalta on arveltu, että kiertokulku taivaallisesti hyväksytystä dynastiasta toiseen, dynastioiden kulkiessa viisaasta ja oikeudenmukaisesta kuninkaasta moraalisesti turmeltuneeseen tyranniin, saattaa olla Zhou-dynastian aikana keksitty malli Zhoun aseman laillisuuden pönkittämiseksi.

5-8 sukupolvea myöhemmin vallassa oli Täydellinen Tang 成湯 [Cheng Tang] (成汤) (temppelinimeltään Dayi 大乙 "Suuri II"), myyttinen ensimmäinen hallitsija, jonka ministerinä toimi Yiyin 伊尹. Hänen vanhin poikansa Tai-ding 太丁, "Mahtava IV", kuoli ennen valtaanastumista. Tätä seuraavat hallitsijat olivat:

  • Wai-bing 帝外丙 "Ulompi III"
  • Zhong-ren 帝中壬 "Keskimmäinen IX"
  • Tai-jia 帝太甲 "Mahtava I" (Taizong 太宗 "Mahtava Esi-isä")
  • Wo-ding 帝沃丁 "Tuottelias IV"
  • Tai-geng 帝太庚 "Mahtava VII"
  • Xiao-jia 帝小甲 "Pieni I"
  • Yong-ji 帝雍己 "Sopuisa VI"
  • Tai-wu 帝太戊 "Mahtava V" (Zhongzong 中宗 "Keskimmäinen Esi-isä")
  • Zhong-ding 帝中丁 "Keskimmäinen IV"
  • Wai-ren 帝外壬 "Ulompi IX"
  • Hedan-jia 帝河亶甲 "Jokialttari I"
  • Zu-yi 帝祖乙 "Esi-isä II"
  • Zu-xin 帝祖辛 "Esi-isä VIII"
  • Wo-jia 帝沃甲 "Tuottoisa I"
  • Zu-ding 帝祖丁 "Esi-isä IV"
  • Nan-geng 帝南庚 "Eteläinen VII"
  • Yang-jia 帝陽甲 "Miespuoleinen I" (帝阳甲)
  • Pan-geng 帝盤庚 "Yhteenkietova VII", siirsi pääkaupungin Yin:iin 殷
  • Xiao-xin 帝小辛 "Pieni VIII"
  • Xiao-yi 帝小乙 "Pieni II"
  • Wu-ding 帝武丁 "Sotaisa IV" (Gaozong 高宗 "Korkea Esi-isä"), ensimmäinen "historiallinen hallitsija", eli hallitsija, joka löytyy oman aikansa kirjoituksista, noin 1150 eaa.
  • Zu-geng 帝祖庚 "Esi-isä VII"
  • Zu-jia 帝祖甲 "Esi-isä I"
  • Lin-xin 帝廩辛 "Hankkiva VIII"
  • Geng-ding 帝庚丁 "Voimakas IV"
  • Wu-yi 帝武乙 "Sotaisa II"
  • Wen-ding 帝文丁 "Hienostunut IV" (Tai-ding 太丁 "Mahtava IV")
  • Di-yi 帝乙 "Jumalankaltainen II" (hänen vanhin poikansa Weizi Qi 微子啟 ei onnistunut)
  • Di-xin 帝辛 "Jumalankaltainen VIII" (Zhou 紂, Shou 受), viimeinen turmeltunut hallitsija, noin 1050 eaa.

[muokkaa] Katso myös


Edellinen kausi:
Xia-dynastia
Kiinan dynastiat Seuraava kausi:
Zhou-dynastia

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu