Pronssikausi

Wikipedia

Pronssikautisia aseita Romaniasta

Pohjolan pronssikausi n. 1200 eaa.

Pronssikausi oli se esi- ja varhaishistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli oli pronssi. Pronssia alettiin valmistaa Lähi-idässä noin 3500 eaa., ja se levisi Eurooppaan noin 2300 eaa. Pronssikautta edelsi kalkoliittinen kausi ja seurasi rautakausi.

Lähi-idän suuret sivilisaatiot faaraoiden Egypti ja varhainen Mesopotamia olivat pronssikautisia. Näiden sivilisaatioiden vaikutus säteili Kreetalle ja Kreikkaan, minne syntyi suuria kaupunkeja. Vaikutteet levisivät pohjoiseen. Pronssikauteen liittyi kasvava yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Pronssi ei ollut pronssikaudella koko kansan metalli, vaan melko harvinainen. Euroopassa kuparia saatiin vanhalla ajalla vain harvoista paikoista. Kiveä käytettiin työkalujen teossa yhä laajalti.

Pronssikausi liittyy käsitteenä myös Suomen esihistoriaan.

[muokkaa] Pronssitekniikka

Pronssikausi alkoi silloin, kun keksittiin sekoittaa kuparia muihin metalleihin pronssiksi. Pronssi on lejeerinki eli metalliseos. Tyypillisessä pronssissa on hieman tinaa ja suurempi osa kuparia. Muiden metallien sekoittaminen kupariin vahvisti kuparia, joka on luonnostaan taipuisaa. Alussa kupariiin sekoitettiin arseenia, joka on myrkyllistä ja aiheutti hengenvaaran sepille, jotka pronssia valmistivat. Näin saatiin "arseenipronssia" jota tehtiin noin 4000 eaa. Myöhemmässä vaiheessa kupariin alettiin sekoittaa tinaa, joka arseenia myrkyttömämpi metalli. Oikea pronssi yleistyi noin 3500 eaa. Pronssin käyttönotto luultavasti lisäsi kuparikauppaa Lähi-idässä.

[muokkaa] Pronssikauden yhteiskunnat

Mesopotamiassa, Egyptissä, Intiassa ja Kiinassa pronssikausi on kehittyneiden kaupunkivaltioiden ja imperiumien aikakautta. Kreikan seudulla pronssikautisia olivat minolainen kulttuuri ja Mykenen sivolisaatio. Nämä kävivät kauppaa pohjoisten alueitten kanssa. Euroopan pohjoisimmissa osissa, Skandinaviassa ja Suomessa pronssikautiset yhteiskunnat olivat kylissä asuvia maanviljelijöitä tai yksinkertaisia metsästäjä-kalastaja-ryhmiä. Euroopaan levisi pronssikaudella sotaisa indoeurooppalainen kulttuuri, joka hävitti alueelta vanhan kivikautisen megaliittiperinteen. Pronssikaudella oli ominaista selvä yhteiskunnallinen kerrostuminen. Intiaan saapuneet indoiranilaiset olivat pronssikautinen ryhmä, jolla oli vahva pappisaateli ja soturiaateli. Euroopan ensimmäiset kirjoitustaidon tunteneet kulttuurit kehittyvät pronssikaudella Kreetalla ja manner-Kreikassa (minolainen ja mykeneläinen kulttuuri).

[muokkaa] Pronssikausi Lähi-idässä

Lähi-idässä jossa sivilisaatio oli kehittynyt, tapahtui pronssin keksiminen kahdessa vaiheessa. Ensin keksittiin että kupariin voi sekoittaa arseenia. Kun arseeni oli myrkyllistä, sepän ammatti johti monesti vakaviin sairastumisiin. Noin 3500 eaa keksittiin tinan sekoittaminen kupariin.

Lähi-idän pronssikausi jaetaan perinteisesti kolmaan pääosaan.

EB/EBA - Early Bronze Age (c.3500-2000 eaa) Uruk-kausi, Sumeri
MB/MBA - Middle Bronze Age (c.2000-1600 eaa) Larsa-Isin-kausi, Hammurabin valtakunta, amorilaiset, heettiläiset, hurrilaiset, hyksot, ehkä israelilaiset
LBA - Late Bronze Age (c.1600-1200 eaa) Mitanni, heettiläiset,

Egyptin uusi valtakunta, Keski-Assyria, Keskibabylonia

[muokkaa] Pronssikauden jako Euroopassa

Pronssikausi Keski-Euroopassa
Myöhäispronssikausi	Uurnakenttäkulttuuri
	Ha B1	920/950 eaa. 1020/1050 eaa.
	Ha A2	1050/1020 eaa. 1100 eaa.
	Ha A1	1100 eaa. 1200 eaa.
	Bz D	1200 eaa. 1300 eaa.
Keskipronssikausi	Kumpuhautakulttuuri
	Bz C2	1300 eaa. 1400 eaa.
	Bz C1	1400 eaa. 1500 eaa.
Varhaispronssikausi	Bz B	1500 eaa. 1700 eaa.
	Bz A2	1700 eaa. 2000 eaa.
	Bz A1	2000 eaa. 2200/2400 eaa.

[muokkaa] Pronssikausi Euroopassa

Varhaisen arseenipronssin käyttö alkoi Balkanilla 4000-3000 eaa. Varsinaista tinapronssia alettiin tehdä 3200 eaa. Koska pronssi oli harvinaista, siitä tuli ylimystön metalli, sillä näytettiin yhteiskunnallista asemaa. Minolainen kulttuuri Välimeren itäosan suurella saarella Kreetalla noin 2000-1600 eaa ja myöhempi mykeneläinen kulttuuri Kreikassa noin 1600-1200 eaa olivat pronssikautisia. Nämä kulttuurit veivät pronssiesineitä pohjoiseen.

Keski-Euroopassa pronssikausi ajoittuu noin 2300 - 800 eaa. Varhaispronssikautinen ehkä kelttien edeltäjä Uneticen kulttuuri 1800-1600 eaa jakaantui pienempiin ryhmiin mm Hatvanin kulttuuriin. Myöhemmin sen alueelle tuli tumuluskulttuuri n 1600-1300 eaa joka hautasi vainajiaan tumulus-hautakumpuihin. Myöhäispronssikaudella tuli 1300-700 eaa uurnakenttäkulttuuri, jonka alalajina oli Lusatian kulttuuri Pohjois-Saksassa ja Puolassa.

Englannissa pronssikausi oli 2100-700 eaa. Varhaisella pronssikaudella saapui Englantiin luultavasti jSveitsin seuduilta muuttajia, jotka kehittivät rikkaan Wessexin kulttuurin alkuepäisten asukkaiden kanssa. Asutus siirtyi enemmän jokilaaksoihin ja alaville maille ilmaston muuttuessa. Keskipronssikaudella 1400-1100 kehittyi Deverel-Rimburyn kulttuuri alkoi viedä Cornwallin tilaa Eurooppaan. Yhteiskunta koostui heimoista, mutta se monimutkaistui tänä aikana. Ihmisten hautaukset muuttuivat joukkohautojan sijasta yhä enemmän yksitysiksi. Irlannissa varhainen pronssikausi oli 2000-1500 eaa, ja myöhempi 1500-1200 eaa.

Skandinavian eteläosissa se ajoitetaan noin 1700 - 600/500 eaa. ja Suomessa 1500/1300 - 500 eaa. Euroopassa oli pronssikauden lopulla kelttien rautakautista Hallstattin kulttuuria enteilevä uurnakenttäkulttuuri.

[muokkaa] Pronssikausi Pohjoismaissa

Skandinavian eteläosiin kehittyi voimakas kulttuuri viimeistään kivikauden lopulla, ja tämän kulttuurin vaikutus levisi Suomeenkin. Noin 1800-600 eaa. tämä kulttuuri oli pronssikautinen. Pronssi tuotiin Keski-Euroopasta, samoin Välimeren ja Keski-Euroopan vaikutus oli huomattava. Kreikan Mykenen kulttuurin ja Italian Villanovan kulttuurin vaikutus ulottuu ilmeisesti pohjolaa asti. Itämeren alue vei etelään Mykeneen meripihkaa. Tämä rikas kulttuuri harjoitti kaskiviljelyä ja rakensi olkikattoisia pitkiä taloja. Luolamaalauksista ja kulttuurin leviämisestä päätellen rakennettiin myös laivoja, jotka purjehtivet kauas vaarallisille Suomen karikkoisille rannikoillekin. Kivistä rakennettiin laivamaisia hautarakennelmia. Rakennettiin maakumpuja ja maakuvioita. Pronssista ja kullasta rakennettiin esineitä ja ainakin jotkut heimot palvoivat aurinkoa, on löydetty auringon kuvaa esittävät aurinkovaunut, joissa on pronssinen auringon kiekko. Äitijumalatar oli laajalti tunnettu. Uhreja tehtiin usein vesiin, esim heittämällä esineitä, eläimiä tai ihmisiä.

Kulttuurin asukkaat olivat mahdollisesti esiprotogermaanisia eli germaanien esi-isiä. Noin 2700 eaa. ilmasto oli lämmin ennen pronssikautta, mutta viileni 860-750 eaa., ja dramaattisemmin kylmeni ja kostui noin 650 eaa.

Noin 1300 -1100 eaa. pronssikauden jaksolla III Skandinavia vaikutti Pommeriin.

Pronssikausi Pohjoismaissa
Pohjoismaiden myöhäispronssikausi	Jakso VI	550/530 eaa. 730/720 eaa.
Pohjoismaiden keskipronssikausi	Jakso V	730/720 eaa. 950/920 eaa.
Pohjoismaiden keskipronssikausi	Jakso IV	950/920 eaa. 1100 eaa.
Pohjoismaiden varhaispronssikausi	Jakso III	1100 eaa. 1300 eaa.
	Jakso II	1300 eaa. 1500 eaa.
	Jakso I	1500 eaa. 1800 eaa.

[muokkaa] Pronssikausi Suomessa

Suomen pronssikautinen kulttuuri jaetaan itäiseen ja läntiseen. Pronssia osattiin Suomessakin valaa, mutta suurin osa löydetystä pronssiesineistä oli tuotu lännestä ja myös idästäkin. On löydetty kirveitä, partaveitsiä, miekkoja, tikareita, ja koruja. Idässä oli pronssia hyvin niukasti.

[muokkaa] Läntinen pronssikulttuuri

Länsi-Suomessa rannikolla rakennettiin pronssikaudella hiidenkiukaita, hautaröykkiöitä, joiden sisällä oli alkujaan sisäkkäisiä kehiä. Niihin haudattiin päälliköitä, aluksi polttamatta, myöhemmin yhä useammin polttohautaamalla. Tämä tapa oli Skandinavian vaikutusta ja kertoi ehkä Ruotsista saapuvasta siirtolaisuudesta. Maahanmuuttajia ei liene suhteessa ollut paljoa, mutta heidän valtansa saattoi olla suuri. ^lähde? Maanviljely valtasi alaa, vaikka pyynnin merkitys oli yhä suuri. Viljely pohjautui suurelta osin kaskiviljelyyn. Viljeltiin ohraa ja vehnää, kotieläiminä oli lampaita, sikoja, vuohia ja nautoja. Hevosta ei luultavasti tunnettu. Pronssikautta edeltävä Kiukaisten kulttuuri oli alkanut jo myöhäisellä kivikaudella Skandinavian vaikutuksesta. Läntisen pronssikulttuurin alueella tehtiin karkeatekoista kukkaruukkumaista Paimion keramiikkaa ja Keski-Euroopan Lausitzin kulttuurin tyylisiä maljatyypin astioita. Luultavasti Suomen pronssikauden alussa osattiin tehdä laivoja, joilla pystyttiin ylittämään Itämeri. Rakennettiin skandinaaviseen tapaan ns. pitkätaloja, joissa oli navetta, varastoa ja asuinhuone. Perustus oli kiveys, katossa olkea tai kaislaa, seinissä oksapunoksessa savirappausta. Mutta tehtiin myös pyöreitä oksapunostaloja ja pieniä neliskulmaisia taloja. Läntisen kulttuurin vaikutus ulottui etelärannikolla Kotkaan, jopa Viipuriin asti. Yleensä läntisen pronssikulttuurin esineet olivat ulkomailta tuotuja. Vanhimmat pronssikirveet olivat ns olkakirveitä, myöhemmin tulivat putkikirveet. Korulöytöjä on tehty vähän. Miekat ja keihäät olivat harvinaisia.

[muokkaa] Itäinen pronssikulttuuri

Pronssikautinen hauta Pyhtäällä.

Idässä jatkui metsästyskulttuuri johon liittyi jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa. 2000 eaa. sisämaassa alkanut maanviljely heikkeni ja loppui ilmaston kylmenemisen takia. Kiviröykkiöhaudat levisivät pronssikaudella aikaa myöten myös tänne läntiisä hiidenkiukaita pienemmiksi lapinraunioiksi. Niitä tehtiin valtavesistöjen varsille. Skandinavian vaikutus tuntui täällä heikompana kuin rannikolla, jonka kanssa käytiin kauppaa. Itäisellä alueella tehtiin pronssikirveitä useammin itse, vaikka metalli oli tuotua. Jousi ja nuoli olivat metsästysvälineet, keihäät harvinaisia. Tekstiilikeramiikka ilmestyi pronssikaudella, kankaalla vuorattua muottia ympäröi valettava saviastia.

[muokkaa] Pronssikauden keramiikkaryhmät

Tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa) 1900 - 500 eaa.
Lovozeron keramiikka 1900 - 1000 eaa.
Paimion keramiikka 1500 - 800 eaa.
Morby-keramiikka 800 eaa. - 300 jaa.
Anttilan keramiikka (Säräistöniemi Sär 2) 1100 - 500 eaa.
Luukonsaaren keramiikka (Sär 2) 900 eaa. - 300 jaa.
Sirnihtan keramiikka (Sär 2) 600 eaa. - 300 jaa.
Kjelmöyn keramiikka (Sär 2) 600 eaa. - 300 jaa.

[muokkaa] Pronssikausi Etelä- ja Itä-Aasiassa

Intiaan pronssi saapui joskus 3300 eaa. luultavasti Induskulttuurin perustaneiden "harappalaisten" mukana. Kiinassa pronssi ilmestyi noin 3100-2700 eaa kukoistaneessa Majiayon kulttuurissa, mutta varsinainen Kiinan pronssikausi alkoi noin 2100 eaa Xia-dynastian aikaan. Pronssika käytettiin varhaisen Kiinan Erlitoun kulttuurissa, Shang-dynastian aikaan ja Sanxingduin kulttuurissa. Varhaiseen Ban Chiangin kulttuuriin liittyi pronssiesineitä ehkä 2100 eaa, ja spiraalikoristeisia saviastioita. Seuraavan kerran pronssia nähdään alueella joskus 700 jaa.