Suosirri
Wikipedia
| Suosirri | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Suosirri (Calidris alpina) on ruskeahko, mustavatsainen kahlaaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 17 - 21 cm siipien kärkiväli 35-40 cm paino 30-85 g
Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Suomessa pesivällä schinzii-alalajilla vatsa on mustan ja valkean kirjava. Nokka on tumma, hieman päätä pitempi ja hiukan alaspäin käyrä. Nuoret linnut ja talvipukuiset yksilöt ovat harmahtavia tai ruskehtavia, siivellä näkyy lennossa kapea valkoinen siipijuova. Ääni on suriseva, lentävästä parvesta kuuluu pientä viserrystä.
Vanhin suomalainen rengastettu suosirri on ollut 18 vuotta 8 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen sirri, 28 vuotta 10 kuukautta.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Suomessa pesii nimirotu alpina Pohjois-Lapissa noin 400 parin voimin. Etelänsuosirri schinzii pesii paikoin Pohjanlahden ja Saaristomeren rannikolla ja saarissa, ja pesimäkanta on noin 100 paria. Euroopassa arvioidaan pesivän noin 300,000 paria, joista Britteinsaarilla noin 9,200. Maailman populaation kooksi arvioidaan 4,2–6,4 miljoonaa yksilöä.
Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etelänsuosirrit palaavat Suomeen jo huhtikuussa. Jäämeren linnut muuttavat Suomen yli toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alkupäivinä. Syysmuutto alkaa heinäkuussa vanhojen lintujen poismuutolla. Nuoret linnut lähtevät elo-syyskuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Lapin suosirrit asustavat tunturisoilla, etelänsuosirrit alavilla maankohoamisrannoilla. Laidunnuksen loputtua matalakasvuiset ruohostomaat ovat kasvaneet umpeen, ja etelänsuosirrimme ovat käyneet uhanalaisiksi. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla laji viihtyy merenrannoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaras munii ruohojen sekaan matalaan kuoppaan 4, joskus 3, kellanruskeata, tummatäpläistä munaa, joita emot hautovat yhdessä 21-22 vrk. Myös poikasia emot huoltavat aluksi yhdessä, kunnes naaras jättää isojen poikasten hoidon koiraalle. Poikaset tulevat lentokykyisiksi noin 3 viikon iässä.
[muokkaa] Ravinto
Pesimämaisemissa vaaksiaiset, surviaissääsket ja muut hyönteiset. Muuttomatkalla nilviäiset, madot ja muut rantojen pikkueläimet.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Byrkjedal, I. & Kålås, J.A. 1983: Suosirrin ja kapustarinnan yhteiselo: suosirri pikemminkin loinen kuin apuri. - Ornis Fennica 60:10-14.
- Perttula, Heli 1990: Etelänsuosirrin pesimäalueet ja niiden kunnostus Suomessa. - Lintumies 1.1990 s. 11-15. LYL.
- Soikkeli, Martti 1967: Breeding cycle and population dynamics in the Dunlin (Calidris alpina). - Ann. Zool. Fennici 4:158-198.
