Sylki
Wikipedia
Sylki huuhtelee suuta, tekee ruuan liukkaaksi ja hillitsee bakteerien kasvua. Sylkeä erittyy tavallisesti noin 1,5 litraa vuorokaudessa. Sylkeä on kahdenlaista: seroosia ja mukoosia sylkeä. Seroosi sylki on juoksevaa ja se sisältää hiilihydraatteja pilkkovaa sylkiamylaasia. Sylkiamylaasin vaikutus on melko vähäinen, koska ruoka viipyy yleensä vain hetken suussa ja mahalaukkuun joutuessaan mahan suolahappo tekee amylaasin tehottomaksi. Seroosia sylkeä erittävät parilliset suuret sylkirauhaset; korvasylkirauhanen, leuanalussylkirauhanen ja kielenalussylkirauhanen. Mukoosi sylki on limaista sylkeä, joka ei sisällä amylaasia. Mukoosia sylkeä erittävät suuontelon limakalvossa ja sen alaisessa kerroksessa sijaitsevat pienet sylkirauhaset sekä leuanalussylkirauhanen ja kielenalussylkirauhanen. Syljen eritystä säätelee autonominen hermosto siten, että parasympaattinen hermosto lisää seroosin syljen eritystä ja sympaattinen taas mukoosin syljen eritystä. Aivosillan ja ydinjatkeen alueella on syljenerityskeskus, johon vaikuttava haju-, maku- ja suun tuntoaistimukset. Usein jopa ruuan ajatteleminen voi aiheuttaa syljen erityksen.
