Teeri
Wikipedia
| Teeri | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Teeri (Tetrao tetrix) on Suomen metsissä usein tavattu kanalintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus: naaras 40-45 cm, koiras 49-58 cm.
Teeriuroksen väritys on lähes kokonaan musta, mutta sillä on valkoista siivissä ja pyrstön alapuolella, sen päässä on myös punaista. Naaraalla väritys on ruskeankirjava ja se sopeutuu yleensä hyvin ympäröivään maastoon. Paino on teeriuroksella 1,0 -1,5 kg ja naaraalla yleensä alle 1 kg
Ääni on soidinaikana selvästi erottuva kujertava pulputus. Naaraan ääni on kotkotusta. Soiden laitamilla ja soilla teeri ääntelee suhisten (tsu - suiiii), jota käytetään matkittuna teeren metsästämisen apukeinona.
[muokkaa] Levinneisyys
Pohjois- ja Keski-Eurooppa sekä osa pohjoista Aasiaa. Euroopan pesimäkanta on 600 000-900 000 paria.
Teertä tavataan koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Teerikannaksi arvioidaan riistalaskentojen perusteella 225 000-400 000. Kanta vaihtelee voimakkaasti vuosittain.
Teeri on paikkalintu. Nuoret yksilöt voivat kuitenkin vaellella syksyisin.
[muokkaa] Elinympäristö
Teertä tavataan kosteissa kangasmetsissä ja suoalueitten reunamilla. Talvisin ne kerääntyvät koivikoihin, joissa niillä on riittävästi ravintoa.
[muokkaa] Talvehtimninen
Teeri on paikkalintu ja talvisin se syö parvissa päivällä silmuja ja muuta kasviravintoa. Tämän jälkeen teeret kaivautuvat lumeen, joissa olevia koloja kutsutaan kiepeiksi. Siellä ne viettävät turvassa saalistajilta kuten kanahaukalta, sekä kieppi suojaa kylmältä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Teerien soidinmenot ajoittuvat kevääseen maalis- ja huhtikuulle ja naaras munii kuukautta myöhemmin 6 - 10 munaa maassa olevaan pesään. Naaras hautoo 3½ viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja liikkuvat naaraan hoivissa kohta kuoriuduttuaan. Jo viikon ikäisinä ne osaavat auttavasti lentää.
Joskus sopivan pariutumiskumppanin puuttuessa teerikoiras ja koppelo voivat paritella, jolloin syntyy lisääntymiskyvytön korpimetsona tunnettu risteytymä. On myös tavattu riekon ja teeren risteymä riekkoteeri.
Teerikoiraat usein syys-marraskuussa kokoontuvat suolle tai pellolle pitämään syyssoidinta, joka ei kiinnosta naaraslintuja juurikaan, eikä täten johda lisääntymisyritykseen.
[muokkaa] Ravinto
Teerien ravinto koostuu ruoho- ja heinäkasveista, viljoista ja marjoista. Myös hyönteiset kuuluvat niiden kesäravintoon. Talvisin teeret käyttävät ravintonaan koivujen silmuja ja urpuja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Natura-alueet: FI0324001 (Teeri ei kuulu luontodirektiivin I liitteen lajeihin.)
- Koivisto, Ilkka 1965: Behaviour of the Black Grouse, Lyrurus tetrix (L.), during the spring display. - Riistatiet. Julk. 26:1-60.
- Marjakangas, Arto 1980: Miksi teeri hakoo mäntyjä? Onko ruokintaravinnossa puutteita? - Metsästys ja kalastus 1980(6):20-22.
- Marjakangas, Arto 1981: Teerien Lyrurus tetrix ja eräiden varpuslintujen keskinäisestä käyttäytymisestä talviruokintapaikalla. - Ornis Fennica 58:177-178.
- Pulliainen, Erkki 1981: Metson, teeren, pyyn ja riekon kupujen sisältöjen painoista Lapissa syksyllä ja talvella. - Ornis Fennica 58:64-70.
- Tiainen, Juha, Raitis, Tapio & Rassi, Pertti 1980: Teeren sydäntalvinen soidin ja lintujen syksyisen sukupuolisen aktiivisuuden primaarisuus. - Lintumies 3.1980 s. 135-136. LYL.
