Vainoharhaisuus

Wikipedia

Vainoharhaisuus eli paranoia on kohtuutonta levottomuutta tai pelkoa omasta hyvinvoinnistaan. Se saattaa olla kohtuutonta psykoosiin saakka. Paranoia perinteisesti sisältää vainoavia uskomuksia mahdollisesta uhasta tai salaliittoteorioista. Alkuperäisesti paranoia on kreikkaa, ja tarkoittaa yksinkertaisesti mielettömyyttä (para=ulkopuolella, nous=mieli), ja tätä alkuperäistä merkitystä psykiatria perinteisesti käytti kuvaamaan harhaa (engl. delusio) tilaa. Kuitenkin sanan käyttö on muuttunut lääketieteessä, ja tämän vuoksi moderni psykiatrinen sanan käyttö saattaa vaihdella. Paranoia on erotettava selvästi fobioista, joissa on itsepintainen tiettyjen tilanteiden, esineiden, eläinten, toimintojen, tai sosiaalisten tilanteiden pelko. Päinvastoin, vainoharhainen henkilö syyttää ja/tai pelkää älykkäitä olentoja heidän tarkoituksenmukaisten toimiensa vuoksi.

[muokkaa] Käyttö psykiatriassa

Psykiatriassa, termiä paranoia Emil Kräpelin käytti kuvaamaan mielisairautta, jossa harha on pohjana tai kaikkein huomattavimpana osana. Alkuperäisessä yrityksessään luokitella mielisairauksien eri muodot, Kräpelin käytti termiä puhdas paranoia kuvatakseen tilaa, jossa harhaisuus on olemassa, mutta sillä ei ole mitään näkyvää vaikutusta henkilön älylliseen kyvykkyyteen ja ilman mitään muita dementia praecoxin, myöhemmin skitsofrenia oireita. Huomattavasti, hänen määritelmässään, uskomuksen ei tarvitse olla vainoava tullakseen luokitelluksi paranoiana, joten kuinka suuri määrä harhaisia uskomuksia tahansa voi tulla luokitelluksi paranoiana. Esimerkiksi henkilö, jolla on huomattava uskomus olevansa merkittävä uskonnollinen henkilö, tulisi Kräpelinin määritelmän mukaan luokitella paranoiaksi.

Vaikkei puhtaan paranoian diagnoosia enää käytetä (sen tultua syrjäytetyksi diagnoosilla nimeltä harha-aistimusten häiriö), termin käyttö kuvattaessa yleistä harhojen olemassaoloa, mieluummin kuin jonkin tietyn, vainoavan harhan, on yleistä, ja se elää edelleen vainoharhaisen skitsofrenian luokittelussa, joka on skitsofrenian luokka, jossa harhat ovat huomattavia.

Lyhyempi aika sitten, termin kliinistä määritelmää on käytetty kuvattaessa henkilöä, joka uskoo olevansa vainottu. Tarkemmin, on huomattu kaksi keskeistä elementtiä:

1. 1. Henkilö uskoo, että hänelle on tapahtumassa, tai tulee tapahtumaan jonkinlainen onnettomuus.
   2. Henkilö uskoo, että hänen vainoajansa tarkoituksena on vahingoittaa häntä.

Paranoia yhdistetään usein psyykkisiin sairauksiin, erityisesti skitsofreniaan, tosin lieventäviä asianhaaroja saattaa olla olemassa pääasiassa ei-psykoottisissa diagnooseissa, kuten vainoharhainen persoonallisuushäiriö. Paranoia saattaa myös olla lääkkeiden tai piristävien lääkeaineiden (kuten kofeiini ja kannabis) sivuvaikutusta.

Termin määrittelemättömässä käytössä yleiset paranoian harhat sisältävät uskomuksen, että kyseistä henkilöä seurataan, myrkytetään tai rakastetaan välimatkan päässä (henkilö usein mediagiguuri tai tärkeä henkilö, harhauskomus, joka tunnetaan nimellä erotomania tai de Clerambaultin syndrooma)

Muita yleisiä paranoian harhoja ovat uskomukset, että kyseisellä henkilöllä on kuviteltu sairaus tai loistartunta; että henkilöllä on jokin erityistehtävä tai on Jumalan valitsema; että henkilön aivoihin on lisätty tai sieltä on poistettu tietoa; tai että henkilön toimintaa ohjailee jokin ulkoinen voima.

[muokkaa] Paranoia kuvattuna populäärikulttuurissa

Populäärikulttuurissa paranoiaan kuvataan kuuluvan:

• Uskomus, että henkilöllä on jonkinlaisia erityisvoimia, tai että hänellä on jokin erityinen tehtävä.
• Salaliittoteoriat, kuten näennäisen yhteenkuulumattomien tapahtumien näkeminen osina suurempaa, tyypillisesti salaliittosuunnitelmaa.
• Terroristien, rikollisten tai ryöstäjien liioiteltu pelko.
• Mustia helikoptereita ja muuta joukkovalvonta.
• Vainoamista voimakkaiden tahojen, kuten UFOjen, terroristien, MIB:n, salaseurojen tai demonien toimesta.
• Paranoia tai uskomus salaliittoteorioihin, joihin liittyy poliittinen tai sosiaalinen vihollisuus.
• Mielenhallinta näkymättömien säteiden kautta, ja tinahatut niiltä suojautumista varten.
• Pelko myrkytyksestä, väärennetystä ruoasta (esim. aspartaami) tai vedestä (esim. fluoresointi) osana salajuonta.
• Kirjan lukeminen, elokuvan katsominen, musiikkikappaleen kuuleminen, jonka jälkeen saa tunteen, että kyseinen kirja/elokuva/kappale kertoo juuri kyseisestä henkilöstä itsestään.
• Äärimmäinen epäluottamus hallitukseen, pakkolunastusoikeuden pelko, yleinen epäileväisyys muita ihmisiä kohtaan.

[muokkaa] Katso myös

• salaliittoteoria
• harha-aistimus, harha
• harha-aistimusten häiriö
• epäluottamus
• monomania
• vainoharhainen persoonallisuushäiriö
• skitsofrenia
• paranoia RPG