Valesota
Wikipedia
Valesota (saks. Sitzkrieg, "istumasota", ransk. Drôle de guerre, "hassu sota", engl. Phoney War, "huijaussota") oli ajanjakso länsirintamalla toisessa maailmansodassa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Britannia ja Ranska julistivat sodan Natsi-Saksalle ja päättyi Saksan aloittaessa suurhyökkäyksensä 10. toukokuuta 1940.
Valesota sai nimensä siitä, että niinä kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin vain vähäisiä kahakoita. Suurimmat tapahtumat olivat britti-armeijan tulo Ranskaan ja Ranskan tykistön ampumat muutaman laukauksen tuli-iskut Saksaan. Britannian ja Ranskan armeijat olivat suorastaan aloitekyvyttömiä, mutta Saksa ei ollut toimeton. Se keskitti heti Puolan offensiivin jälkeen joukkoja estääkseen liittoutuneiden mahdolliset hyökkäykset Saksaan.
Valesodan aikana käytiin muilla rintamilla talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Atlantilla käytiin kiivasta merisotaa Ranskan ja Britannian piirittäessä Saksan, joka pyrki estämään laivaliikenteen Iso-Britanniaan. HMS Royal Oak ja HMS Courageous upotettiin syyskuussa 1939. Saksan Admiral Graf Spee upotettiin Río de la Platalla joulukuussa 1939.
9. huhtikuuta Saksa valloitti Tanskan ja 15.–16. huhtikuuta liittoutuneet nousivat maihin Norjaan, jonka Saksan valloitti kahdessa viikossa. Norjan menetys merkitsi Britannian Neville Chamberlainin eroa ja 10. toukokuuta kuningas nimitti pääministeriksi Chamberlainin politiikkaa vastustaneen Winston Churchillin.
Valesotaa seurasi taistelu Ranskasta 10. toukokuuta 1940 lähtien.
