Puolan offensiivi

Wikipedia

Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki oli sota, jossa natsi-Saksa ja Neuvostoliitto valloittivat Puolan ja toinen maailmansota syttyi. Offensiivi alkoi 1. syyskuuta 1939 ja Puola kukistui noin kuukaudessa.

[muokkaa] Taustaa

Puolalaisten ja saksalaisten joukkojen ryhmitys Puolan offensiivin aattona.

Puolan kohtalonhetket alkoivat, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Molotovin–Ribbentropin sopimuksen elokuun loppupuolella 1939. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Puola jaettiin kahtia Saksan ja Neuvostoliiton kesken ("Puolan neljäs jako"). Tämän jälkeen sopimuksen osapuolet keskittivät joukkojaan Puolan rajoille. Puola vastasi mobilisoiden omat joukkonsa elokuun lopussa, sodan kynnyksellä.

[muokkaa] Sota

Saksalainen pommikone pommittaa Varsovaa Puolan offensiivin aikana.

Saksalaiset lavastivat aamuyöllä 1. syyskuuta 1939 rajaselkkauksen, josta syyttivät puolalaisia. Pian tämän jälkeen Wehrmacht vyöryi rajan yli (Neuvostoliitto otti tästä mallia, Mainilan laukaukset). Hitler puhui aamulla radiossa: "Viime yönä puolalaiset vakinaisten maavoimien sotilaat ensimmäisen kerran tulittivat aluettamme. Kello 5.45 me aloimme vastata tuleen, ja tästä lähtien pommeihin vastataan pommeilla." Sota oli syttynyt.

Saksalaiset hyökkäsivät 53 divisioonan voimin, joita tuki 1 600 lentokonetta. He hyökkäsivät koko Saksan ja Puolan rajan leveydeltä. Komentajana toimi kenraali Walter von Brauchitsch. Virallinen nimi operaatiolle oli Operaatio Valkoinen. Saksalaisten tavoitteena oli nopealla saarrostuksella lamaannuttaa Puolan joukot (salamasota) katkaisemalla niiden huolto- ja viestiyhteydet.

Puolalaisilla oli 24 divisioonaa sijoitettuna ympäri rajaa. Heidän ilmavoimansa tuhottiin sodan ensimmäisinä päivinä. Panssarituki puuttui täysin.

Wehrmacht nujersi nopeasti rajan pinnassa olleet puolalaiset eivätkä vahvistuksetkaan kyenneet pysäyttämään saksalaisia. Hyökkäyksen johdosta Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, jotka olivat taanneet Puolan itsenäisyyden, julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939. Ne eivät kuitenkaan kyenneet tekemään mitään Puolan hyväksi. Länsirintamalla alkoi valesota.

Saksan joukot pääsivät nopeasti syvälle Puolaan. Jo 6. syyskuuta Puolan hallitus poistui Varsovasta käskien joukkojaan vetäytyä Narewin, Veikselin ja Sanjoen linjalle. Samana päivänä saksalaiset valtasivat Krakovan. Jo kahta päivää myöhemmin kenraali Walter von Reichenaun komentama Saksan 10. Armeija oli Varsovan laitamilla. Samaan aikaan kenraali Wilhelm Listin 14. Armeija oli Sanjoella Przemyslin ympäristössä, kun taas kenraali Heinz Guderianin joukot pääsivät Bugjoelle Varsovan itäpuolella.

9. syyskuuta Puola aloitti kymmenen divisioonan voimin vastahyökkäyksensä kenraali Tadeuz Kutrzebanin johdolla. Hyökkäys yli Bzurajoen Saksan 10. Armeijaa vastaan on puolalaisten onnistunein koko sodan aikana. Menestys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

16. syyskuuta mennessä Varsova oli piiritetty ja puolalaiset pitävät siellä pintansa 27. syyskuuta asti. Lvovin länsipuolella Saksan 14. Armeija juuttui kiinni taisteluun, kun taas muualla saksalaisten eteneminen on voimakasta. Seuraavana päivänä puna-armeija aloitti hyökkäyksensä Puolaan. Se kohtasi vähäistä vastarintaa, sillä Puolan joukot taistelivat saksalaisia vastaan. Puolan johto joutui paniikkiin ja he pakenivat Romaniaan, jossa heidät vangittiin. Puolalle muodostettiin pakolaishallitus. Myös Puolan armeija tajusi tilanteen toivottomuuden ja viimeiset taistelevat yksiköt antautuivat 30. syyskuuta 1939. Miehitysvyöhykkeitä erotti Bugjoki.