Valta
Wikipedia
Valta on mahdollisuus ohjata muiden toimintaa. Tavallisesti valta on fyysistä väkivaltaa tai poliittista pakkovaltaa, mutta nykysosiologiassa valta ymmärretään pelkkää väkivaltaa tai sen uhkaa laajemmassa merkityksessä. Sen mukaan valta on myös pelkkää vaikutusvaltaa.
Erilaisia yhteiskunnan emergenttejä vallan muotoja ovat:
- Marxilainen vallan käsite, kuten Antonio Gramsci sen esitteli, on kulttuurillisen hegemonian ideologia, joka vahvistaa kapitalismin ja kansakunnan merkitystä
- Feministinen vallan käsite, joka tarkoittaa patriarkaalisen vallan ilmentymiä (erityisesti raiskausmantra: "raiskauksessa on kyse vallankäytöstä eikä seksistä")
- Foucaultilainen vallan määritelmä, joka painottaa tiedon ja vallan suhdetta.
- Merkitsemättömät kategoriat on feministinen termi, joka analysoi kasvotonta vallankäyttöä ja voimakkaiden kulttuuria.
[muokkaa] Vallan neljät kasvot
Vallan neljät kasvot ovat vallan ilmenemismuotoja. Valta voi ilmetä neljällä tavalla, vastustuksen murtamisella, toimintavaihtoehtojen rajoittamisella, preferenssien muuttamisella sekä vallan muuttumisena oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi.
- Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan haluamallaan tavalla henkilön vastustuksesta huolimatta.
- Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan henkilö toimimaan halutulla tavalla.
- Preferenssien ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen preferenssejä ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan.
- Vallan muuttumisessa oikeudeksi ja totteleminen velvollisuudeksi on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee että hänen on velvollisuus totella ja vallankäyttäjä taas pitää valtaa oikeutenaan.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Paloheimo, Heikki & Wiberg, Matti (1996): Politiikan perusteet. WSOY.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Wiberg, Matti (2006): Politiikka Suomessa. Porvoo Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-26700-7.
