Vesikehä
Wikipedia
Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu kaikesta planeetalta löytyvästä vedestä. Näin ollen Maan hydrosfääriin kuuluvat pintavedet kuten meret, järvet ja joet, mutta myös pohjavesi, jäätiköt ja ilmakehään sekä kasvillisuuteen sitoutunut vesi. Jääkehällä on myös oma nimi kryosfääri.
Laajasti tulkiten vesikehään ja sen tutkimukseen voidaan sisällyttää myös kaikki veden kiertokulkuun liittyvät ilmiöt kuten sen vuorovaikutus elottoman ja elollisen luonnon kanssa sekä veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Meteorologia tutkii ilmakehässä olevaa vesikehän osaa ja veden liikkeitä ilmakehässä. Fysikaalinen meritiede keskittyy meriin ja hydrologia manterereilla olevaan veteen.
Vesikehä sijaitsee suurimmaksi osaksi kivikehän ja ilmakehän välissä. Se peittää noin 70 % maapallon pinnasta. 98 % vedestä on suolaista. Maan makea vesi on pääasiassa joissa, järvissä, jäätiköissä sekä pohjavetenä.
[muokkaa] Muodostuminen
Maan vesikehän synnystä on useita teorioita. Planeettamme sisältää suhteellisesti enemmän pintavettä kuin vastaavat kappaleet sisemmässä aurinkokunnassa. Veden vapautuminen Maan sisältä esimerkiksi tulivuoritoiminnan myötä ei riitä selittämään sen määrää. Erään melko suositun hypoteesin mukaan Maan vesi olisi peräisin komeetoista ja asteroideista, joiden pommitukselle varhainen Maa altistui.
