Vesipääsky
Wikipedia
| Vesipääsky | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Vesipääsky (Phalaropus lobatus) on pieni kurppien heimoon kuuluva kahlaajalintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus: 17–19 cm Paino: 20-45 g
Vesipääskyn pää on musta, leuan alla on valkea kohta. Niska on punainen. Siivet ovat kirjavat. Poikkeuksellisesti naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Kahlaajaksi vesipääsky on siitä poikkeuksellinen, että se ruokailee uimasillaan.
Vanhin suomalainen rengastettu vesipääsky on ollut 5 vuotta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta 11 kuukautta vanha islantilainen lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Vesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Euroopassa pesii 65 000–95 000 paria vesipääskyjä, joista Suomessa 10 000–20 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,5 miljoona yksilöä.
Grönlannin, Islannin ja Koillis-Kanadan vesipääskyt pysähtyvät muuttomatkallaan Fundyn lahdelle (New Brunswick) Kanadan itärannikolle, ja touko-elokuussa siellä voi tavata jopa 2 miljoonaa yksilöä. Suomeen vesipääskyt saapuvat touko-kesäkuussa. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden poistumisella, koiraat ja nuoret linnut lähtevät heinä-elokuussa, ja viimeiset tavataan syyskuussa.
Suomessa vesipääskyä tavataan pääasiassa Pohjois-Suomessa ja pääasiallisesti se asustaa Lapin soilla. Vaihtelevaa esiintymistä on myös etelämmässä, pitkin rannikkoa Vaasan tasolle saakka.
[muokkaa] Elinympäristö
Vesipääsky pesii arktisilla suoalueilla. Pohjanlahdella myös kareilla ja rantaniittyjen lammikoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesii usein yhdyskunnittain, joissa linnuilla ei ole omaa reviiriä. Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista, haudonta-aika on 18-20 vrk. Poikaset oppivat lentämään 3–4 vikoon ikäisinä. Naaras saattaa munia toisen pesueen eri koiraalle.
[muokkaa] Ravinto
Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Sen ajatellaan saavan näin liikkeelle vesihyönteisiä, joita se käyttää ravinnokseen. Valtamerillä seurailee valaita ja suuria kalaparvia planktonia syöden.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hildén, Olavi 1965: Vesipääsky ja jänkäsirriäinen keväällä 1965. - Lintumies 2.1965 s. 30-31. SLY.
- Hildén, Olavi & Vuolanto, Seppo 1972: Breeding biology of the Red-necked Phalarope Phalaropus lobatus in Finland. - Ornis Fennica 49:57-85.
- Hästbacka, Hans 1986: Observationer om möjlig, samtidig polyandri hos smalnäbbad simsnäppa. - Lintumies 2.1986 s. 97. LYL.
