Vodkaa, komisario Palmu
Wikipedia
| Vodkaa, komisario Palmu Vodkaa, komisario Palmu
|
|
| Valmistusmaa | Suomi |
| Ensi-ilta | 12.9.1969 |
| Ohjaus | Matti Kassila |
| Käsikirjoitus | Matti Kassila Georg Korkman |
| Pääosissa | Joel Rinne Leo Jokela Matti Ranin Inga Sulin Anna-Liisa Mäki-Penttilä |
| Sävellys | |
| Tuotanto | Yleisradio |
| Elokuvayhtiö | Fennada-Filmi |
| Kesto | 96 min |
| Kieli | Suomi, ruotsinkielinen tekstitys |
| Budjetti | |
| Ikäraja Suomessa | K-11 |
| Jatko-osa(t) | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Vodkaa, komisario Palmu on vuonna 1969 tehty Komisario Palmu -elokuvasarjan neljäs ja viimeinen osa. Sen on ohjannut Matti Kassila ja käsikirjoittaneet Kassila ja Georg Korkman. Palmun roolissa on edellisten elokuvien tapaan Joel Rinne.
Edellisistä Komisario Palmu -elokuvista poiketen hahmon luojalla Mika Waltarilla ei ollut enää osuutta elokuvan käsikirjoituksessa, vaan hän antoi vain luvan käyttää henkilöhahmojaan. Elokuva poikkeaa aiemmista Komisario Palmu -elokuvista siinä, ettei se ole niin selvästi poliisielokuva ja että se puuttuu selkeästi ajankohtaisiin asioihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoni
Sisäministeriön hallitussihteerinä työskentelevä tuomari Toivo Virta saa tietää, että Seutulan lentokentälle on tulossa Moskovan-koneella salaperäinen lähetys. Virta lähtee esimiehensä käskystä selvittämään asiaa ravintoloitsijaksi siirtyneen Väinö Kokin kanssa. Lentokentällä paljastuu, että kyseessä on Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin tarkoitettu vodkatoimitus, jonka kuljettaminen on uskottu eläkkeellä olevalle komisario Palmulle. Tulliselvityksen jälkeen kolmikko vie vodkalaukun sisäministeriöön, minkä jälkeen Palmu palaa kotiinsa maalle.
Toisaalla Yleisradion toimittaja Reino Torpo on saanut selville Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Pjotr Baranovin saapuneen Suomeen ja seuraa tämän sekä ministeri Laaksosen liikkeitä erään kartanon pihaan asti. Tämän jälkeen Torpo menee tapaamaan naisystäväänsä, iskelmälaulaja Leena ”Tamara” Louhosta. He eivät aavista, että heitä vakoillaan piilotetun mikrofonin avulla.
Palmu istuutuu television ääreen katsellakseen uutislähetystä, joiden pääaiheena on tukinuittotunnelin rakentamiseen liittyvät neuvottelut. Asian yhdistetyt vuorineuvos Suur-Takala ja ministeri Laaksonen kiistävät neuvottelut Neuvostoliiton kanssa, vaikka selvästi joitain on tekeillä.
Torpo ja hänen kuvaajatoverinsa lähtevät neuvottelupaikkana toimivalle Suur-Takalan kartanolle hakemaan asiasta lisätietoja. Kartanon pihassa naamioitunut mies puukottaa Torpon kuoliaaksi, ja kartanoa vartioinut poliisi pidättää kuvaajan murhasta epäilynä. Juuri ennen Torpon surmaa neuvotteluväki oli poistunut kartanosta siirtyäkseen Königstedtin kartanoon.
Seuraavana päivänä Yleisradion toimittaja tulee Palmun luo haastatellakseen tätä, koska Palmun tiedetään nähneen Moskovan-matkallaan, kun Torpo ja Suur-Takala riitelivät. Hallitussihteeri Virta kimmastuu Palmun TV-lausunnosta ja kehottaa häntä pysymään erossa murhatutkimuksista. Virran sanat eivät kuitenkaan estä Palmua, kun poliisin työskentelyyn pettynyt Yleisradio palkkaa vanhan poliisimiehen tutkimaan juttua. Palmu ottaa Kokin apulaisekseen ja käyttää hyväkseen tämän suhteita selvittääkseen, mitä pidätetty kuvaaja tietää surmasta. Kuvaaja kertoo löytäneensä ruumiin rinnalta ketjun ja piilottaneensa sen Suur-Takalan kartanoon, josta Palmu löytääkin sen.
Kokki selvittää toimittaja Kosti Kulan ketjun omistajaksi, ja Palmu muistaa nähneensä sen Kulan kädessä eräässä Torpon ajankohtaisohjelmassa. Iskelmälaulaja Tamara kertoo Palmulle, että hän epäilee joutuneensa silmälläpidon kohteeksi. Tämä ja neuvostoagentin antama tieto, että Kula omistaa Tamaran asunnon, johtavat siihen, että asunto tutkitaan ja sieltä löydetään piilotetut mikrofonit. Kula huomaa paljastuneensa ja pakenee huoneistostaan mutta joutuu poliisin pidättämäksi. Tätä ennen hän ehtii kuitenkin varoittaa rikoskumppaniaan, kasakkapop-laulaja Stenka Sonkavaaraa.
Sonkavaara, jolla on tiedot Suur-Takalan veroepäselvyyksistä, ehdottaa Palmulle, että hänen annettaisiin olla vapaana, eikä hän paljastaisi Suur-Takalan rikoksia. Palmu mainitsee asiasta Suur-Takalaa, joka on juuri tilaisuudessa, jossa Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasopimus allekirjoitetaan. Suur-Takala lahjoittaa yhtiönsä osakekannan valtiolle, mikä sotkee Sonkavaaran suunnitelmat. Tilanne muuttuu äkisti, kun Kulan onnistuu paeta vankisellistään. Tämän jälkeen hän ilmoittaa tapahtumista Sonkavaaralle, joka on samaan aikaan tekemässä suoraa TV-show’ta Kalastajatorpalta.
Kula varastaa helikopterin, joka on tarkoitettu lahjoitettavaksi poliisille Sonkavaaran ohjelmassa. Sillä välin Sonkavaara aiheuttaa kaaoksen Kalastajatorpalla ja pakenee sen turvin maanalaisiin käytäviin saaden kuitenkin peräänsä neuvostoagentin. Kula poimii Sonkavaaran kyytiinsä Meilahdessa, mutta agentin onnistuu pakottaa Kula lentämään Kalastajatorpalle, jossa rikolliset pidätetään. Palmu kuljetetaan maaseutuasunnolleen helikopterilla. Tätä ennen Palmu kutsuu Kokin ja Virran saunomaan luokseen. Nämä ajavat Kokin Jaguarilla Palmun luo maalle. Kolmikon käytyä saunassa Palmu paljastaa tummenevassa kesäillassa murhan motiivin.
[muokkaa] Kritiikkiä
Elokuvaa on pidetty eräänä suomettumisen ja neuvostomyönteisyyden ilmentymänä neuvostoliittolaisine sankariagentteineen. Sen juonta on moitittu hataraksi ja paikoin epäselväksi, eikä se ei saavuta sarjan muitten elokuvien huumoria. Siinä ei ole myöskään samaa viehätystä kuin Mika Waltarin kirjoihin pohjautuvissa Palmu-elokuvissa. Ohjaaja Matti Kassila arvelee sen johtuvan siitä, että elokuvan aihe on liian lähellä katsojaa sekä häntä itseään eikä siinä ole samalla lailla karikatyyrimaisia hahmoja kuin aiempien elokuvien Amalia Rygseck, Kurt Kuurna tai majuri Vadenblick. Samoin elokuvasta katoaa enin jännitys liian aikaisessa vaiheessa, kun Kula paljastuu murhaajaksi.
Elokuvan ehkäpä parhaita osuuksia on Sauli Rantamäen palkittu alkutekstijakso. Myöskään Mauno Koiviston cameo-roolia ei kannata unohtaa.
Toisaalta elokuvan edustama suomettuminen on hyvinkin näennäistä. Rivien väliin on kätketty melkoisia määriä näpäyksiä itänaapuriamme kohtaan. Suomalainen politiikkaa ja jopa Yleisradio saavat nekin osansa. Intomieliset ja selvästi vasemmalle kallistuneet toimittajahahmot, kuten Brunkeberg, ovat nykypäivän valossa suorastaan hupaisia. Eri asia toki on, kuinka tietoista parodia elokuvan tekoaikana oikein oli.
[muokkaa] Rooleissa
- Joel Rinne (komisario Frans J. Palmu)
- Leo Jokela (ravintoloitsija Väinö Kokki)
- Matti Ranin (hallitussihteeri Toivo Virta)
- Inga Sulin (Tamara alias Leena Louhos)
- Anna-Liisa Mäki-Penttilä (sihteeri)
- Veikko Uusimäki (vuorineuvos Tuomas Suur-Takala)
- Turo Unho (toimittaja Reino Torpo)
- Kauko Helovirta (Suopon päällikkö Kiilasniemi)
- Martti Pennanen (ministeri Laaksonen)
- Kullervo Kalske (poliisipäällikkö Matti Lehti)
- Esko Mannermaa (sisäministeri Savolainen)
- Yrjö Paulo (ministeri Pjotr Baranov)
- Matti Tapio (ylipoliisipäällikkö)
- Pehr-Olof Sirén (ulkoministeri Hämäläinen)
- Lilga Kovanko (neuvostoagentti)
- Viktor Klimenko (Seppo "Stenka" Sonkavaara)
- Matti Oravisto (toimittaja Kosti Kula)
- Lars Svedberg (uutispäällikkö Rolf Brunkeberg)
- Anja Pohjola (rouva Palmu)
- Keijo Komppa (tullivirkailija)
[muokkaa] Cameo-rooleissa
- Eino S. Repo
- Mauno Koivisto
- Heikki Kahila
- Teija Sopanen
- Heikki Värtsi
- Kaija Siirala
- Matti Vihola
- Matti Anderzén
- Helena Kaukonen
- Timo Putkonen
- Ele Alenius
- Anssi Kukkonen
- Reino Paasilinna
- Arvi Lind
[muokkaa] Triviaa
- Vodkaa, komisario Palmu on tetralogian ainoa elokuva, jossa Palmu käyttää silmälaseja. Muissa Palmu-elokuvissa silmälasit pilkottavat Palmun pukutakin rintataskusta. Se on samalla ainoa Palmu-elokuva, jossa Kokin etunimi – Väinö – mainitaan
- Suopon päällikkö Kiilasniemen työhuoneessa on samanlainen kaappi kuin Palmun työhuoneessa elokuvassa Kaasua, komisario Palmu!
- Kun Palmu, Kokki ja sihteeri saapuvat Königstedtin kartanon pihaan, Palmu nousee Kokin Jaguarin takapenkiltä ja sihteeri etupenkiltä, vaikka juuri hetkeä aiemmin he istuivat päinvastaisilla paikoilla
- Pääjohtaja Revon työhuoneen kaiuttimesta kuultava pääministerin ääni on todella Mauno Koiviston
- Vodkaa, komisario Palmu on ainoa värillinen Palmu-elokuva
- Vodkaa on ainoa sarjan elokuva, jossa Pentti Siimes ei näyttele mitään osaa
[muokkaa] Muut Komisario Palmu -elokuvat
[muokkaa] Lähteet
- Kari Uusitalo toim. (1998): Suomen kansallisfilmografia. 7 : 1962-1970, s. 580–587 ISBN 951-37-2218-X
