Welsh corgi cardigan
Wikipedia
Welsh corgi cardigan | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Wales |
Määrä | Suomessa rekisteröity vajaat 2 000[1] |
Rodun syntyaika | jopa 3 000 vuotta sitten |
Alkuperäinen käyttö | paimenkoira, yleiskäyttöinen työkoira |
Nykyinen käyttö | seurakoira |
Elinikä | 12–15 vuotta, jopa enemmän |
Muita nimityksiä | cardigan, cardi |
FCI-luokitus | ryhmä 1 jaos 1 #38 |
Ulkonäkö | |
Paino | 11–14 kg |
Säkäkorkeus | ihanne 30 cm |
Väritys | kaikki värit sallitaan |
Welsh corgi cardigan on kahdesta welsh corgi -koirarodusta harvinaisempi. Se on hiukan suurempi kuin welsh corgi pembroke. Welsh corgit ovat Walesista kotoisin olevia vanhoja, lyhytjalkaisia paimenkoirarotuja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Cardigan on ruumiinrakenteeltaan pitkä ja matala, hiukan kettua muistuttava koira. Se on vähän serkkuaan pembrokea vankempi ja hyvin kestävä. Korvat ovat huomattavan suuret, pystyt ja pyöreäkärkiset. Koiralla on pitkä häntä, kun taas pembroke voi syntyä töpöhäntäisenä (joissakin maissa häntä typistetään). Häntäänsä cardigan pitää matalalla. Kun koira liikkuu, häntä saattaa nousta, mutta koira ei kuitenkaan koskaan kanna sitä selän päällä.
Cardiganin turkki on keskipitkä ja kaksinkertainen, karvanlähtöaika kahdesti vuodessa. Kaikki värit ja sävyt sallitaan valkoisilla merkeillä tai ilman. Värejä ovat esimerkiksi punainen, soopeli (mustat kärjet karvoissa), brindle (juovikas), blue merle (sinimarmoroitu, harmaalla pohjalla epäsäännöllisiä mustia laikkuja) ja tricolor (joko brindlein tai tan-merkein). Tavallisesti koiralla on valkoista kaulassa, rinnassa, raajoissa, hännänpäässä, kuonossa ja vatsassa. Valkoinen ei saa olla vallitseva väri. Kirsu on musta.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Corgit jalostettiin alun perin mataliksi paimenkoiriksi, joita lehmät eivät yllä potkaisemaan. Niillä on paimennusvaistonsa edelleen tallella, ja ne sopivat erilaisten koiraurheilulajien kuten agilityn harrastamiseen. Monien muiden paimenkoirien tapaan cardigan on älykäs, aktiivinen rotu. Se tulee hyvin toimeen pienemmässäkin asunnossa, kunhan saa riittävästi liikuntaa. Se on myös todella uskollinen seuralainen, joka kiintyy omistajaansa ja on tarvittaessa myös valpas vahtikoira. Cardigan on luonteeltaan hiukan pembrokea harkitsevampi ja suhtautuu vieraisiin usein varauksella. Ongelmia voi syntyä, jos cardigan yrittää "paimentaa" ihmisiä näykkimällä. Corgit ovat melko herkkiä haukkumaan.
[muokkaa] Alkuperä
Welsh corgien uskotaan asuneen kotiseudullaan Walesissa jo yli 3 000 vuotta sitten. Niiden esi-isät tulivat Walesiin kelttiläisten heimojen mukana – samasta kantamuodosta uskotaan mäyräkoirien syntyneen. Nimi corgi tulee kymrinkielisistä sanoista cor (kääpiö) ja ci (koira) – tämä on ainakin eräs tulkinta. Toisen teorian mukaan sanan juurena on cur, nykyään halventavassa merkityksessä käytetty nimitys (rakki tai piski). Cardigan viittaa Walesin historialliseen kreivikuntaan Cardiganshireen.
Corgeja käytettiin jo varhain paimennustehtävissä. Niitä saatettiin risteyttää paikallisten lammaskoirien kanssa monipuolisemman työkoiran aikaansaamiseksi. Mataluudesta oli karjakoiralle hyötyä, koska lyhytjalkaista paimenta lehmät eivät yltäneet potkaisemaan. Corgi oli arvostettu ja monipuolinen käyttökoira, jossa oli samassa paketissa karjapaimen, tuholaistorjuja, vahtikoira ja perheen lemmikki.
Viikingit toivat ryöstöretkillään pohjoista pystykorvatyyppiä edustaneita koiria Walesiin. Näitä koiria risteytettiin alkuperäisen corgin kanssa. Cardiganissa uskotaan olevan jäljellä enemmän alkuperäistä corgia kuin pembrokessa. Corgit ovat melko varmasti läheistä sukua nykyisille viikinkikoirien jälkeläisille länsigöötanmaanpystykorville, mutta kiistaa on aiheuttanut se, toivatko viikingit corgeja Walesista kotiseudulleen vaiko omia pohjoisia koiriaan Walesiin. Nykyään jälkimmäistä vaihtoehtoa pidetään todennäköisempänä.
1800-luvun lopulla alkoi koiranäyttelytoiminta, jota ilman koneistumisen myötä tarpeettomiksi käyneet koirat olisivat ehkä kuolleet sukupuuttoon. Vasta 1920-luvulla alettiin rodusta käyttää säännöllisesti nimitystä corgi. Pembrokea ja cardigania ei kuitenkaan vieläkään pidetty erillisinä rotuina, vaan niitä risteytettiin keskenään vuoteen 1934 asti, jolloin rodut erotettiin toisistaan. Cardigan on jäänyt suosiossa hiukan pembroken jalkoihin, ja vasta viime aikoina rotu on ollut yleistymään päin.
[muokkaa] Terveystilanne
Corgien terveysongelmia ovat muun muassa selkäviat, lonkkaniveldysplasia ja silmäongelmat. Liian vähäinen liikunta ja ylipaino voivat aiheuttaa selkäongelmia. Welsh corgi on kuitenkin perusterve rotu, eikä erityisiä rodulle ominaisia sairauksia esiinny.
[muokkaa] Lähteet
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- Suomen Welsh Corgi Seura ry
- Cardigan Welsh Corgi Club of America (englanniksi)
- ↑ KoiraNet jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 21.9.2006)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Corgisti-nurkka – corgiseuran foorumi
- The Cardigan Welsh Corgi Association (englanniksi)
- Cardigan-entusiastien kansainvälinen forum (englanniksi)