Äitienpäivä
Wikipedia
Äitienpäivää vietetään Suomessa vuosittain toukokuun toisena sunnuntaina ja se on yksi virallisista liputuspäivistä. Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ansioituneille äideille. Aiemmin on lähinnä palkittu suurperheiden äitejä, mutta viime vuosina on huomioitu myös mm. sijaiskoteja nuorille tarjonneita äitejä.
Monien perheiden perinteeseen kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti.
[muokkaa] Historia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Toukokuun 2. sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vieton historia juontaa Yhdysvaltoihin. Ann Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 toi esille, ettei yhteiskunta huomioinut äitejä kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksen keskiössä. Niinpä 12. toukokuuta 1907 järjestettiin Jarvisin ehdotuksesta muistojuhla kaikille äideille Andrewsin metodistikirkossa. Muistojuhla oli myös kunnianosoitus hänen kaksi vuotta aiemmin kuolleelle äidilleen. Jo seuraavana vuonna äitienpäivän muistojuhlaa vietettiin hänen kotikaupungissaan Philadelphiassa. Vaikka Ann Jarvis oli ensimmäinen, joka sai aikaan äitien huomioimisen kansallisena juhlana, samaan päämäärään johtaneita ponnisteluita ovat tehneet lukuisat äidit jo ennen häntä.
Vuonna 1914 Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina.
Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918. Aluksi päivää vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina, mutta vuonna 1927 päiväksi vakiintui nykyinen käytäntö.
Äitienpäivän toi Suomeen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Vilho Reima (Reiman).
