Berylli
Wikipedia
Berylli on silikaatteihin kuuluva alumiinia ja berylliumia sisältävä mineraali, jonka kemiallinen koostumus on Al2Be3(Si6O18). Sen kidejärjestelmä on heksagoninen ja se muodostaa tavallisesti kuusikulmaisen prisman muotoisia kiteitä. Beryllin kovuus Mohsin asteikolla on 7,5–8 ja ominaispaino 2,63–2,80. Puhdas berylli on väritön, mutta mineraali sisältää usein epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat siinä vihreän, vaaleansinisen, punaisen, keltaisen tai valkoisen värin. Läpinäkyvänä beryllin värimuunnokset ovat arvokkaita jalokiviä, joista tunnetuimmat ovat vihreä smaragdi ja vaaleansininen akvamariini.
Berylliä esiintyy lähinnä graniittisissa pegmatiiteissa, joissa beryllikiteet voivat epäjaloina kasvaa hyvin suurikokoisiksi: suurimmat löydetyt ovat olleet kuuden metrin mittaisia ja noin sadan tonnin painoisia. Pegmatiittien onteloista, kidesykeröistä ja sivukivistä tavataan pienempiä, läpinäkyviä kiteitä, jotka nekin voivat suurimmillaan olla puolen metrin mittaisia. Uralvuorilta on löydetty berylliä myös kiilleliuskeesta. Berylliä esiintyy muun muassa Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Madagaskarissa, Kolumbiassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Massiivinen berylli on berylliumin pääasiallinen lähde.
[muokkaa] Muunnokset
Beryllillä on useita värimuunnoksia, jotka ovat saaneet omat nimensä ja joita käytetään jalokivinä. Arvokkain niistä on smaragdi, jolle kromi on antanut voimakkaan sähkönvihreän värin. Smaragdissa on lähes aina runsaasti sulkeumia. Vaalean merensininen akvamariini on toinen suosittu berylli. Keltainen berylli on nimeltään kultaberylli ja kellanvihreä puolestaan heliodori. Gosheniitti on väritön muunnos, ja morganiitti on saanut vaaleanpunaisen värinsä mangaanista. Bixbiitti on harvinainen voimakkaanpunainen muunnos, jota on löydetty pieninä kiteinä vain muutamasta paikasta Yhdysvalloista.
