Demolition 23.

Wikipedia

Demolition 23.

Toiminnassa	1993–1995
Kotipaikka	Yhdysvallat (New York), Britannia (Lontoo), Suomi
Laulukieli	englanti
Tyylilaji	hard rock, sleaze rock, punk
Levy-yhtiö	Renegade Nation, (tuottaja Little Steven)
Jäsenet	Michael Monroe (laulu ja huuliharppu) Jay Hening (kitara, 1993–1994) Sam Yaffa (basso) Jimmy Clark (rummut) Nasty Suicide (kitara, 1994–1995)

Demolition 23. oli Michael Monroen johtama suomalais-yhdysvaltalainen Hanoi Rocksin jälkeinen hard rock-, glam rock- ja punkvaikutteinen yhtye, joka toimi vuosina 1993–1995. Se on edelleen ainut Hanoi Rocksin jälkeinen yhtye, jossa on ollut enemmistö Hanoi Rocksin alkuperäiskokoonpanosta. Vuonna 2002 uudelleen perustetussa Hanoi Rocksissa on vain Michael Monroe ja Andy McCoy, kun taas Demolition 23:ssa oli Monroen lisäksi Nasty Suicide ja Sam Yaffa. Yhtyeestä piti tulla uusi menestyvä ja kokoonpanoltaan kiinteä yhtye, jolla olisi mahdollisuudet uuteen Hanoi Rocksin tyyliseen menestykseen.

[muokkaa] Yhtyeen historia

Vuonna 1992 New Yorkissa laulaja Michael Monroe, basisti Sam Yaffa, kitaristi Rat Scabies ja rumpali Little Steven päättivät perustaa yhtyeen Michael Monroe & Friends, jonka nimeksi tuli vuonna 1993 Demolition 23. Rat Scabies oli Damned-yhtyeen rumpali ja Little Steven Bruce Springsteenin kitaristi. Tosin jo vuonna 1993 yhtyeen saadessa nimen, Scabies korvattiin Star Star -yhtyeen kitaristi Jay Heningillä ja Little Steven Blondien ja Ramonesin kiertuerumpalilla Jimmy Clarkilla. Yhtye siirtyi Hanoi Rocksin vanhaan kotikaupunkiin, Lontooseen.

Vuonna 1994 yhtye julkaisi ainoaksi jääneensä, yhtyeen nimeä kantavan albumin Demolition 23. Kitaristi Jay Hening tipahti pois yhtyeestä, kun hän ei päässyt passiongelmiensa takia Euroopan- ja Japanin-kiertueelle. Monroe otti Heningin tilalle Hanoi Rocksin entisen kitaristin ja ystävänsä Nasty Suiciden.

Yhtye esiintyi vuonna 1995 Tavastia-klubilla Helsingissä. Esiintymisestä teki historiallisen se, että sillä keikalla esiintyi ainoan kerran Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeen Hanoi Rocksin alkuperäiskokoonpano yhdessä. Andy McCoy tuli lavalle soittamaan yhdessä Nasty Suiciden, Michael Monroen ja Sam Yaffan Hanoi Rocksin kappaleet "Problem Child", "In the Year '79" ja "I Feel All Right".

Yhtye hajosi hyvästä alusta ja levyn hyvästä vastaanotosta huolimatta vuonna 1995, kun Nasty Suicide erosi yhtyeestä kesken Euroopan- ja Britannian-kiertueen. Britanniassa levy oli ollut "Indie Record Charts" -listan ykkösenä sekä saanut hyvät arvostelut Nasty Suiciden eroaminen lamaannutti yhtyeen ja Michael Monroen muuttaessa takaisin Suomeen kesällä 1996 sekä Jay Heningin tehdessä itsemurhan huhtikuun lopulla 1997 toiveet yhtyeen uudelleenkokoamisesta katosivat.

[muokkaa] Yhtyeen hajoamisen jälkeen

Hajoamisen jälkeen Michael Monroe teki suomalaismuusikoiden ja Demolition 23. -rumpalin Jimmy Clarkin kanssa yhteistyötä Suomessa. Jimmy Clark oli rumpalina myös Monroen sooloalbumilla Peace of Mind. Monroe jatkoi soolouraansa Hanoi Rocksin uudelleenperustamiseen saakka. Sam Yaffa soitti Jan Stenforsiksi nimensä takaisin muuttaneen Nasty Suiciden kanssa tämän viimeisellä ja ainoalla soololevyllä Vinegard Blood. Stenfors siirtyi levyn jälkeen siviilielämään ja Sam Yaffa palasi takaisin Yhdysvaltoihin. Sam Yaffa vaikuttaa nykyään yhtyeessä New York Dolls.