Drinkki

Wikipedia

Palava drinkki

Drinkki (tunnetaan myös cocktailina) on yleensä alkoholipohjainen juomasekoitus. Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina. Alkoholien lisäksi käytetään drinkkeihin yleensä alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia, mehuja ym. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

[muokkaa] Tarinoita cocktailien synnystä

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Erään tarinan mukaan cocktailit keksittiin Yhdysvaltojen kieltolain aikaan Los Angelesin salakapakoissa, joissa kehittyi tarve maustamalla ja koristelemalla viedä huomio kotipolttoisen viinan pahasta mausta. Kerrotaan myös että täällä joku asiakkaista olisi todennut juoman olevan "korea kuin kukon pyrstö", ja näin olisi cocktail saanut nimensä.

Toisen tarinan mukaan cocktailit olisi keksitty 1800-luvulla kun kuningas Axoloti VII Meksikosta tuli tapaamaan amerikkalaista kenraalia pohjoisvaltoihin keskustellakseen rauhan solmimisesta. Kuningas oli pyytänyt juotavaa, jonka oli tuonut kaunis nainen vain koruihin pukeutuneena. Kenraali ja kuningas olivat olleet niin hämillään, että nainen nimeltä Coctel joi juoman.

[muokkaa] Raaka-aineet

Drinkkien perusraaka-aineet

[muokkaa] Lasit ja niiden vetoisuudet

Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja.

snapsilasi n. 4 cl
shottilasi 5–6 cl
cocktail-lasi (tunnetaan myös nimellä Martini-lasi) 8–15 cl
grogilasi (tunnetaan myös nimellä Old fashion tai On the Rocks) 12–15 cl
väkevä viinilasi 12–16 cl
viinilasi 15–19 cl
samppanjalasi (tunnetaan myös nimellä kuohuviinilasi) 15–23 cl
highball (tunnetaan myös nimellä korkea grogilasi) n. 24 cl
collins-lasi 25–35 cl
aromilasi (tunnetaan myös nimellä konjakkilasi) 12–50 cl
olutlasi 35–50 cl

[muokkaa] Valmistustapoja

Drinkkejä voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

[muokkaa] Rakentaminen

Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai esim. kaatuessa, siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman "esipesemään" mm. mittavälineet.

[muokkaa] Ravistaminen

Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksessa myös on tarkoituksena viilentää drinkkiä!

[muokkaa] Sekoittaminen

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukeavia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Sekoittamisen yhteydessä on syytä mainita, että Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, Vodka Martini toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita, eikä tämä ole ikinä haluttu lopputulos.