Eläinten käyttö sodassa
Wikipedia
Eläinten käyttö sodassa alkaa ratsuväestä ja jatkuu nykyisiin pommi- ja miinakoiriin asti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hevoset
Hevonen on tärkein ihmisen sodissa käyttämistä eläimistä. Hevosia käytettiin vetämään sotavaunuja jo noin vuonna 2000 eaa.
1600-luvulla hakkapeliittojen aikaan ratsuväki oli armeijan eliittijoukko. Miekkaa heiluttavan sotilaan kantaminen ei ole suinkaan ollut hevosten ainoa tehtävä sodassa; varusteiden ja tykkien raahaaminen tiettömien taipaleiden päähän on ollut tärkeää vielä tuliaseiden tultua käyttöön.
Talvisodan alussa Suomen kenttäarmeijan palveluksesssa oli yhteensä yli 64 000 hevosta. Sodan kuluessa otettiin palvelukseen 12 000 hevosta lisää. Talvisodan suoranaisissa taisteluissa kuoli 4 000 hevosta ja saman verran sotahevosia menehtyi muuten sodan aikana.
Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon 1941 mukana hyökkäysjoukoissa oli 625 000 hevosta. Vuonna 1939 saksalaiseen jalkaväkidivisioonaan kuului 4000–6000 hevosta. Niitä käytettiin kaikissa joukoissa, myös panssaridivisioonissa.
Suomen Puolustusvoimat luopui hevosista 1994.
[muokkaa] Norsut
Norsuja käytettiin antiikin aikana laajasti myös länsimaisessa sodankäynnissä. Kreikkalaiset tapasivat sotanorsuja ensi kertaa Gaugamelan taistelussa vuonna 331 eaa. Aleksanteri Suuri kuitenkin voitti ratkaisevasti Persian suurkuninkaan Dareios III:n, jolla oli joukoissaan 15 elefanttia. Aleksanteri Suuren Persian ja Intian sotaretkien jälkeen sotanorsut yleistyivät hellenististen ruhtinaiden ja maiden armeijoissa. Norsujen heikko puoli oli se, että niitä oli vaikea kontrolloida; pillastunut norsu talloi jalka- ja ratsuväkeä kansallisuuteen ja sotalippuun katsomatta.
Kenties kuuluisin sotanorsujen käyttäjä oli karthagolainen sotapäällikkö Hannibal, joka toi norsunsa Alppien yli Italiaan roomalaisten kimppuun 218 eaa. Myöhemmin Karthagon hävittäneet roomalaiset pitivät norsuja vaikeasti hallittavina eivätkä innostuneet niiden käytöstä; tähän lakkasi norsujen käyttö länsimaissa. Intiassa norsut poistuivat sodankäynnistä vasta muskettien käyttöönoton jälkeen. Niitä käytettiin kuitenkin vielä Sikhi-sodassa 1840-luvulla komentopaikkoina.
Norsuja käytettiin laajasti kantojuhtina Kaukoidässä vielä toisen maailmansodan aikana, mm. brittien 14. armeijan Burman-kampanjassa. Japanilaiset käyttivät norsuja kuljettamaan kranaatinheittimistöä ja ammuksia edetessään Burmasta Thaimaahan 1941. Imphal-offensiivissa maaliskuussa 1944 oli mukana 350 elefanttia. Britit saivat japanilaisilta saaliksi 1600 arvossa pidettyä eläintä.
[muokkaa] Muut kantoeläimet
Kantoeläiminä sodissa on käytetty myös poroja, kameleita, biisoneita, jopa härkiä ja jakkeja. Sotavaunujen vetämiseen käytettiin ennen hevosta villiaaseja, härkiä ja puoliaaseja. Kameleja on käytetty hevosten tavoin ratsuväessä erityisesti aavikoilla.
Muulit ovat aina olleet suosittuja kantoeläimiä. Yhdysvaltain 5. armeija käytti Italiassa Apenniineilla yli 4000 muulia toisen maailmansodan viimeisen talven aikana. Muuleilta katkaistiin yleensä äänijänteet, jotta ne eivät paljastaisi joukkoja.
[muokkaa] Koirat
Koiria käytettiin jo antiikin aikana sotakoirina. Roomalaiset laittoivat niille suomupanssarin selkään ja piikkiotsaisen kypärän päähän.
Espanjalaiset Conquistadorit käyttivät sotakoiria intiaaneja vastaan 1500-luvulla hyvällä menestyksellä. Koirille maksettiin enemmän kuin sotilaille.
Suomalaiset käyttivät sotakoiria venäläisiä kasakoita vastaan. Koirat hyppäsivät kiinni kasakoiden hevosten turpiin joihin ne jäivät hampaillaan roikkumaan. Tästä hevoset pillastuivat ja heittivät ratsastajat selästään.
Koiria on käytetty pommien ja desanttien etsimiseen sekä vahteina. Sotilaspoliiseja koulutetaan edelleen toimimaan koiran kanssa valvontatehtävissä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana ranskalaiset ja belgialaiset käyttivät koiria kuormaeläiminä vetämään konekivääreitä ja kantamaan jopa 15 kg ammuksia. Koiria käytettiin myös viestieläiminä, koska ne ovat pienempi ja nopeampi maali kuin ihmislähetti. Koirat vetivät jopa armeijan viestiyhteyksiä selässään olevasta johtokelasta.
Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitossa koulutettiin koiria, joihin oli sidottu räjähteitä, menemään saksalaisten panssarivaunujen alle.
[muokkaa] Kyyhkyset
Kirjekyyhkyjä on käytetty tuomaan tärkeitä viestejä rintamalta päämajaan. Kyyhkyn jalkaan voidaan myös kiinnittää huomaamattomia vakoilulaitteita.
[muokkaa] Delfiinit
USA:n laivasto käyttää pullonokkadelfiinejä ja kalifornianmerileijonia ohjelmissaan. Eläimiä käytetään mm. etsimään merimiinoja.
[muokkaa] Muuta
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat kokeili, voisivatko lepakot kuljettaa palopommeja rakennuksiin, jos niitä päästettäisiin irti Japanin yllä.
Murka-kissasta tuli Neuvostoliiton sankari palveluksistaan Stalingradin taistelun aikana rottien torjunnassa.
Britanniassa on mitali, PDSA Dickin Medal, sodissa kunnostautuneille eläimille. Se sai 1943–1949 32 kirjekyyhkyä, 18 koiraa ja yksi kissa, HMS Amethystin laivakissa Simon. Vuonna 2000 55. mitali myönnettiin vielä newfoundlandinkoira Ganderille Lye Munin taistelusta 1941. [1]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Maavoimien sotakoirat
- Viestikyyhky-yhdistys
- Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe 15.04.2005 Suomenhevonen maanpuolustaja –seminaarissa.
- Animals of the U.S. Navy Marine Mammal Program
- Pekka T. Heikura: Norsuvoimaa! Elefantit antiikin ajan sodankäynnissä (PDF)
- "animals", The Oxford Companion to World War II, Ed. I. C. B. Dear and M. R. D. Foot. Oxford University Press, 2001.
