Finnet
Wikipedia
Finnet-ryhmän muodostavat 28 puhelinyhtiötä ja niiden yhteinen edunvalvontajärjestö Finnet-liitto ry.
Aiemmin ryhmään kuuluivat myös sen jäsenyhtiöiden omistama Finnet Oy ja tämän tytäryritykset DNA Finland Oy (matkapuhelinpalvelut), DNA Verkot Oy (matkapuhelinverkot), Finnet Carrier Oy (kiinteät verkot) sekä Suomen 3 KTV Oy (kaapelitelevisio ja Internet-palvelut). Kuuden maakunnallisen puhelinyhtiön erottua Finnet-liitosta vuoden 2007 alussa Finnet-liiton jäsenet omistavat Finnet Oy:stä vain 40 %.
Vastapainona Elisalle ja TeliaSoneralle Finnet-yhtiöt ovat paikallisesti omistettuja ja pieniä. Suomen operaattoriryhmistä Finnet on kaikkein löyhin, ja kiinteän verkon tuotteissa onkin alueellisesti huomattavia eroja. Jäsenyritykset saavat melko vapaasti päättää valikoimastaan ja siitä, kuinka suuressa määrin yhteisissä hankkeissa ollaan mukana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Yksityisten puhelinyhtiöiden yhteistyön historia alkaa vuodesta 1921, jolloin alueelliset puhelinyhtiöt perustivat yhtymän nimeltään Puhelinlaitosten liitto, josta myöhemmin tehtiin Finnet liitto. Suomessa puhelinyhtiöitä on enimmillään ollut yli 400. Puhelinyhtiöiden määrä väheni tuntuvasti yhdistymisten seurauksena ja valtion toimesta, joka otti syrjäseutujen huonosti kannattaneita operaattoreita haltuunsa.
Aluksi maassa olikin vain kaksi merkittävää teleoperaattorileiriä, yksityiset puhelinyhtiöt ja valtion lennätinlaitos. Tämä tilanne säilyi muuttumattomana 1980-luvulle asti, jolloin alalla alkoi tapahtua muutoksia. Valtiollisen TELEn monopolien hallitsemalle alalle sallittiin kilpailu. Helsingin Puhelinyhdistyksen, Puhelinlaitosten liiton jäsenten ja eräiden pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimesta perustettiin dataliikenteeseen kilpaileva verkkoyhtiö nimeltä Datatie Oy.
Matkapuhelimien aika koitti, ja 1990-luvulla yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandiksi muuttuneen entisen lennätinlaitoksen kanssa. Telecom Finlandista tuli Sonera, jonka valtio yksityisti ja joka myöhemmin yhdistettiin ruotsalaisen Telian kanssa TeliaSoneraksi. Muuttuneella aikakaudella tarvittiin erilaista yrityskuvaa, joten yhteistyöjärjestö sai 1996 nimen Finnet-liitto.
Finnet-yhteistyö alkoi kuitenkin hiljalleen rakoilla. Sitä olivat jo ennestään hallinneet isoimmat mukana olleet puhelinyhtiöt, jotka kokivat joutuneensa huonommin kannattaneiden yhtiöiden maksumiehiksi. Helsingin Puhelinyhdistys muuttui Helsingin Puhelimeksi ja myöhemmin Elisaksi. Helsingin Puhelin perusti Finnet Oy:n ja pyrki saamaan kaikki mukaan liiketoiminnalliseen yhteistyöhön löyhään, liiton yhteistyöhön verrattuna. Lopulta Elisa erosi ryhmästä vuosikymmenen lopulla. Elisa osti muut pois ensin Datatieltä ja sitten Radiolinjasta. Vaihtokaupassa Elisa luovutti Finnet Oy:n nimen. Elisan muita yritysostoja olivat mm. Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun yhtiöt.
2000-luvun alussa taas Turun Puhelin päätyi Soneran leiriin. Finnet-yhtiöiden myytyä osuutensa Radiolinjasta Elisalle ne perustivat sen tilalle oman kilpailevan matkapuhelinoperaattorin DNA Finland Oy:n.
Suomen teleoperaattorikentässä on näiden isojen muutosten jälkeen Teliasonera, Elisa, tanskalainen TDC Song ja uudestaan kahtia jakautunut Finnet-leiri. Finnet-ryhmä on pienentynyt merkittävästi ja sen jäsenet ovat lankapuhelinmarkkinoiden hiipuessa joutuneet etsimään uudenlaisia tulonlähteitä. Yhteistyötä onkin tiivistetty paljon entisestään.
Isot puhelinyhtiöt järjestivät keväällä 2006 Finnet Oy:n osakeannin, lisäsivät omistustaan verkkoyhtiöstä (Finnet Oy) ja luovuttivat alueelliset mobiliverkkonsa (tukiasemat) sille.[1]
[muokkaa] Riita DNA:n kehittämisestä ja eroamiset[1]
Finnet-liitto hajosi vuoden 2007 alussa kahteen osaan kännykkäoperaattori DNA:n kehittämisestä johtuvan riidan myötä.[2] Eroavat isot yhtiöt halusivat Finnet-liiton puolustavan valtakunnallisesti DNA:n etuja paikallisedunvalvonnan sijasta. Finnet-liitto kiistää, että eroamiset liittyisivät DNA:ta koskeviin näkemyseroihin. Liiton mukaan pienet yhtiöt eivät aio vähentää omistustaan DNA:ssa.[2]
Finnet-liitosta erosivat[2]
- Enfo (Kuopion Puhelin)
- Finnet Oy (valtakunnallinen verkko- ja palveluoperaattori)[1]
- Lohjan Puhelin Oy
- Lännen Puhelin Oy
- Oulun Puhelin Oyj
- Päijät-Hämeen Puhelin Oy
- Satakunnan Puhelin Oy
Yllä mainitut yhtiöt omistavat yli puolet DNA:sta.
Eronneet yhtiöt yhdistävät liiketoimintonsa uudeksi valtakunnalliseksi operaattoriksi, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2007 loppuun mennessä [3].
[muokkaa] Puhelinyhtiöt
- Alajärven Puhelinosuuskunta
- Eurajoen Puhelin
- Härkätien Puhelin
- Iisalmen Puhelin
- Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö
- Kajaanin Puhelinosuuskunta
- Karjaan Puhelin
- Keikyän Puhelinosuuskunta
- Kemiön Puhelin
- Kokkolan Puhelin
- Kymen Puhelin
- Laitilan Puhelin
- Loviisan Puhelin
- Länsilinkki
- Mariehamns Telefon
- Mikkelin Puhelin
- Paraisten Puhelin
- Pietarsaaren Seudun Puhelin
- Pohjanmaan PPO
- Pohjois-Hämeen Puhelin
- Salon Seudun Puhelin
- Satakunnan Puhelin
- Savonlinnan Puhelin
- Tampereen Puhelin
- Telekarelia
- Vaasan Läänin Puhelin
- Vakka-Suomen Puhelin
- Ålands Telefonandelslag
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=95&news_id=2007145 Vaalisto, Heidi: "Finnet-rintama repesi". Taloussanomat, 3. tammikuuta 2007. (luettu 3. tammikuuta 2007)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2007/01/494878 "Riita repi Finnet-liiton kahtia". MTV3 Internet, 3. tammikuuta 2007. (luettu 3. tammikuuta 2007)
- ↑ http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=20073106 DNA saa kaveriksi 6 puhelinyhtiötä Taloussanomat, 6. tammikuuta 2007. (luettu 7. tammikuuta 2007)
