Command & Conquer: Generals
Wikipedia
Command & Conquer: Generals | |
---|---|
Kehittäjä | EA Los Angeles (PC) Aspyr Media (Macintosh) |
Julkaisija | EA Games MacSoft Games (Macintosh) |
Julkaistu | 14. helmikuuta 2003 (PC) |
Lajityyppi | Strategia |
Pelityyppi | Yksinpeli Moninpeli |
Alusta | PC Macintosh |
Tallennusväline | CD |
Command & Conquer: Generals on 14. helmikuuta 2002 ilmestynyt reaaliaikainen kevytstrategiapeli ja suositun Command & Conquer -pelisarjan toiseksi uusin osa. Peli eroaa edeltäjistään siten, ettei sitä tehnyt aikaisemmat Command & Conquer -pelit kehittänyt ja julkaissut Westwood Studios, vaan sen kehitti EA Los Angeles ja julkaisi EA Games. Ennen pelin ilmestymistä EA Games oli ostanut ja sittemmin sulkenut Westwoodin.
Peli on ensimmäinen kolmiulotteinen Command & Conquer -peli ja käyttää SAGE-pelimoottoria, jota EA Los Angeles myöhemmin käytti esimerkiksi strategiapelissään The Lord of the Rings: The Battle for Middle-earth. Tosin myös Westwood Studiosin julkaisema Command & Conquer: Renegade on kolmiulotteinen, mutta se ei ole reaaliaikastrategia vaan räiskintäpeli.
Peliä laajentava lisäosa Command & Conquer: Generals Zero Hour ilmestyi 22. syyskuuta 2003.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Osapuolet
Pelissä on kolme toisistaan suuresti eroavaa osapuolta, jotka ovat kapitalistinen Yhdysvallat, kommunistinen Kiina sekä fiktiivinen terroristijärjestö GLA eli Global Liberation Army. Jokaisella osapuolella on omat vahvuutensa. Yhdysvallat luottaa kehittyneeseen teknologiaan, hyvin koulutettuihin sotilaisiinsa ja voimakkaisiin ilmavoimiinsa. Kiina käyttää valtavia sotajoukkoja, raskaasti varustettuja panssarivaunu- ja ydinaseita. Global Liberation Army käyttää kemiallisia aseita, pommi-iskuja ja sissisotaa.
[muokkaa] Juoni
Command & Conquer: Generals sijoittuu lähitulevaisuuteen, 2020-luvulle, jolloin maailmassa on kaksi supervaltaa, Yhdysvallat ja Kiina. Molemmat supervallat ovat liittolaisia ja joutuvat jatkuvasti Global Liberation Army -terroristijärjestön hyökkäysten kohteeksi. Pelin jokaisella osapuolella on oma kampanja, jossa on seitsemän tehtävää. Mikäli pelaaja haluaa ymmärtää pelin tarinan, hänen on pelattava ensimmäiseksi Kiinan, sitten Global Liberation Armyn ja viimeiseksi Yhdysvaltain kampanja.
Pelin tarinassa Global Liberation Army iskee Pekingiin ja tuhoaa suurimman osan kaupungista ydinpommilla, minkä seurauksena Kiina julistaa sodan terrorismia vastaan ja ydinaseiden avulla murskaa täydellisesti aasialaiset GLA-joukot. Kiinalaisten aiheuttamista tappioista pahoin kärsinyt Global Liberation Army aloittaa yllätyshyökkäysten sarjan amerikkalaisia ja kiinalaisia joukkoja vastaan, ja lopulta GLA-joukot valtaavat Baikonurin kosmodromin ja laukaisevat sieltä biologisilla aseilla varustetun raketin tuntemattomaan aasialaiseen kaupunkiin tuhoisin seurauksin. Pian tämän jälkeen Yhdysvallat saapuu Lähi-itään ja kukistaa sitä miehittävät GLA-joukot, mutta saa vastaan terroristien kanssa liittoutuneen kiinalaisen kenraalin. Loppuratkaisussa amerikkalaisen joukot iskevät Global Liberation Armyn päämajaan ja tuhoavat sen täydellisesti.
[muokkaa] Musiikki
Pelin jokaisella osapuolella on erilaiset musiikkikappaleet. Yhdysvaltain kappaleet koostuvat Bill Brownin eeppisestä ja militarisesta musiikista. Kiinan kappaleisiin kuuluu itämaista musiikkia ja Kiinan kansallislauluna tunnetun Vapaaehtoisten marssin. Global Liberation Armyn teemamusiikki on yhdistelmä arabialaista musiikkia ja heavy metalia.
[muokkaa] Kritiikkiä
Command & Conquer: Generals sai kriitikoilta huippuarvosanoja ja osoittautui myyntimenestykseksi, mutta peli on myös saanut osakseen kritiikkiä.
Joidenkin pelaajien mielestä Yhdysvallat on muita osapuolia voimakkaampi, vaikka EA Games onkin yrittänyt tehdä kaikista osapuolista mahdollisimman tasapuolisia. Monien mielestä Yhdysvalloilla pelaaminen vaatii vähän varsinaisia pelitaitoja. Yhdysvaltain nopea rahankeräys, kehittyneet lentokoneet ja laser-aseet ovat johtaneet siihen, että moninpelissä amerikkalaisilla pelaava koetaan aloittelijaksi tai jopa pelitaidottomaksi. Tosin muutamat pelaajat ovat todenneet, että Yhdysvallat on myös riippuvainen sähköntuotannosta ja vaati paljon rahavaroja puolustuslaitteiden ylläpitämiseen. GLA:n puolustuksiin ei tarvitse todellakaan paljon rahaa, mutta puolustuksista yleensä vyörytäänkin yli. Kiinan puolustukset ovat tehokkaita, mutta bunkkerit hajoavat helposti pahan paikan tullen.
USA:n strategia on selkeä. Tuhoaa vastustajan puolustuksen voimakkailla hävittäjillä, ja lopuksi hävittää lopullisesti vastustajan tukikohdan nopeilla, mutta tehottomilla "autoilla", esimerkiksi humvee:illä.
Kiinan strategia on hyökätä aika hitailla (mutta voimakkailla)panssariautorykelmillä. Hävittäjät Kiinalla ovat todella huonot, joten hävittäjiä kannattaa käyttää enemmänkin puolustamiseen. Hävittäjät ovat oikeita MiG lentokoneita. Kiinalta löytyy pelin voimakkain tankki "Overlord", joka on hidas mutta voimakas. Siihen saa vielä virittelyjä rahalla.
GLA:n puolustus on todella huono. GLA:n omat puolustukset ovat heikkoja lukuun ottamatta Stringer sitea. Siksi kannattaa puolustaa tukikohtaa erinlaisilla panssariautoilla ja RPG troopereilla (sinkoukkoja), ja Palatseilla, jotka saa miehitettyä jalkaväellä. GLA:n yksi parhaimmista ominaisuuksista on "sneak attack". Jos laittaa tunnel network:kiin joukkoja ne saadaan kutsuttua ulos mistä vain, jossa on toinen tunnel network. Sneak attack on eräänlainen tunnel network, joka voidaan muodostaa, vaikka vastustajan tukikohdan taakse, jossa ei ole puolustusta.
Monet Command & Conquer -sarjan fanit ovat kritisoineet peliä siitä, että se eroaa suuresti edeltäjistään. Generalsin välivideot on toteutettu pelin omalla grafiikkamoottorilla, eivätkä oikeilla näyttelijöillä, kuten aikaisemmissa Command & Conquer -peleissä. Peli ei myöskään sisällä viittauksia muihin sarjan peleihin. Niinpä fanipiireissä peli tunnetaan pilkkanimellä "Age of Generals", joka on viittaus Age of Empires -peleihin.
[muokkaa] Nippelitietoa
- Command & Conquer: Generals on kielletty Kiinassa, koska kiinalaisten ensimmäisen tehtävän aloittavassa välivideossa Global Liberation Army hyökkää Pekingiin ja tuhoaa suurimman osan kaupungista ydinpommilla. Kohtauksen pelättiin muistuttavan kiinalaisia vuoden 1988 Tiananmenin aukion mielenosoituksistä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (englanniksi) Virallinen kotisivusto