Kaupunki
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Tarkennus: Lähes täysin lähteetön. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Kaupunki on maaseudusta erotettu alue, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Suomessa Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Vuonna 2007 puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa.[1]
Kaupungin määritteleminen on vaikeaa. On hankala vetää rajaa kaupunkien ja muiden taajamien välille. Esimerkiksi Suomen pienimmässä kaupungissa Kaskisissa on alle 2 000 asukasta, mutta Suomessa on Kaskista suurempia taajamia, jotka eivät virallisesti ole kaupunkeja. Suomen kaupungit ovat aina samalla myös kuntia. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Suomen kaupunkeihin kuuluu nykyisin (lähinnä kuntaliitosten vaikutuksesta) paljon myös maaseutualueita, toisaalta kaupunkimainen alue voi jatkua yhtenäisenä kaupunkina pidetyn kunnan rajan yli. Nykyisin Suomessa on paljon myös sellaisia kuntia, jotka virallisesti ovat kaupunkeja, mutta joiden mikään osa ei vastaa yleistä käsitystä kaupungista. Sen sijaan Ruotsissa kaupungit eivät yleensä ole kuntia, vaan kunnan osia (on esimerkiksi Uumajan kunta, johon Uumajan kaupunki kuuluu, mutta kuntaan kuuluvia maaseutualueita ei pidetä kaupunkiin kuuluvina).
Erityisesti Saksassa on ollut tapana jakaa kaupungit asukasluvun mukaan maalaiskaupunkeihin (2000 – 5000 asukasta), pikkukaupunkeihin (5000 – 20 000 asukasta), keskikokoisiin kaupunkeihin (20 000 – 100 000 asukasta), suurkaupunkeihin (100 000 – 1 000 000 asukasta) ja miljoonakaupunkeihin eli maailmankaupunkeihin eli metropoleihin (yli 1 000 000 asukasta). Ero pienen ja suuren kaupungin välillä on eri alueilla erilainen. Suur- tai miljoonakaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Miljoonakaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa yli 100 000 asukkaan Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku sekä Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi, megalopoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 36 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaupungin keskusta
-
Pääartikkeli: Keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Liikkeet lopettavat toimintansa, asuntojen hinnat laskevat ja rauhattomuus lisääntyy. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
[muokkaa] Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
[muokkaa] Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita on 562 570. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina, jonka ympärillä olevalla pääkaupunkiseudulla (mukaan lukien Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit) asuu 996 724 asukasta. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakaupunkeja.lähde?
[muokkaa] Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Jyväskylän ja Kouvolan tapauksissa.
| Sijoitus | Nimi | Maakunta | Väkiluku (2005) | Ennuste 2030 |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Helsinki | Uusimaa | 1 235 514 |  1 391 199 |
| 2 | Tampere | Pirkanmaa | 320 280 | 368 627 |
| 3 | Turku | Varsinais-Suomi | 298 452 | 329 101 |
| 4 | Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | 206 549 | 244 319 |
| 5 | Lahti | Päijät-Häme | 169 920 | 181 407 |
| 6 | Jyväskylä | Keski-Suomi | 164 851 | 183 329 |
| 7 | Pori | Satakunta | 138 136 |  134 307 |
| 8 | Kuopio | Pohjois-Savo | 118 301 | 117 642 |
| 9 | Joensuu | Pohjois-Karjala | 115 998 | 111 672 |
| 10 | Kouvola | Kymenlaakso | 97 189 | 94 910 |
| 11 | Hämeenlinna | Kanta-Häme | 89 474 | 94 961 |
| 12 | Vaasa | Pohjanmaa | 89 109 | 90 280 |
| 13 | Kotka | Kymenlaakso | 88 007 | 85 768 |
| 14 | Lohja | Uusimaa | 80 103 | 91 122 |
| 15 | Porvoo | Itä-Uusimaa | 74 313 | 85 877 |
| 16 | Mikkeli | Etelä-Savo | 71 704 | 66 537 |
| 17 | Lappeenranta | Etelä-Karjala | 69 922 | 73 432 |
| 18 | Rauma | Satakunta | 66 907 | 63 068 |
| 19 | Seinäjoki | Etelä-Pohjanmaa | 65 461 | 72 190 |
| 20 | Salo | Varsinais-Suomi | 63 278 | 70 746 |
| 21 | Rovaniemi | Lappi | 62 550 | 58 932 |
| 22 | Kemi | Lappi | 61 354 | 55 194 |
| 23 | Iisalmi | Pohjois-Savo | 60 126 | 49 887 |
| 24 | Kajaani | Kainuu | 58 457 | 50 542 |
| 25 | Kokkola | Keski-Pohjanmaa | 52 653 | 50 848 |
| 26 | Pietarsaari | Pohjanmaa | 48 655 | 47 732 |
| 27 | Savonlinna | Etelä-Savo | 47 671 | 41 634 |
| 28 | Imatra | Etelä-Karjala | 45 926 | 40 972 |
| 29 | Tammisaari | Uusimaa | 43 533 | 45 877 |
| 30 | Riihimäki | Kanta-Häme | 43 452 | 48 985 |
[muokkaa] Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku |
|---|---|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000 |
| 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000 |
| 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000 |
| 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000 |
| 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000 |
| 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000 |
| 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000 |
| 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000 |
| 9 | Osaka, Japani | 17 510 000 |
| 10 | Delhi, Intia | 17 480 000 |
| 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000 |
| 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000 |
| 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000 |
| 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000 |
| 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000 |
| 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000 |
| 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000 |
| 18 | Teheran, Iran | 11 890 000 |
| 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000 |
| 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000 |
| 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000 |
| 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000 |
| 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000 |
| 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000 |
| 25 | Peking, Kiina | 11 240 000 |
| 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000 |
| 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000 |
| 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000 |
| 29 | Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta | 9 120 000 |
| 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000 |
[muokkaa] Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestötiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestötiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestötiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestötiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestötiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, mikä lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Tällaisia väljästi rakennettuja pientalopainotteisia kaupunkeja ovat mm. Pori ja Oulu.
Suurin urbanisoituminen löytyy pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku ja Kouvola. Tiheästi rakennettuja keskustoja on Suomessa muutamissa kaupungeissa, vaikka koko kaupungit eivät näin urbaaneja olisikaan. Näitä tiiviin keskustan kaupunkeja ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä.
[muokkaa] Suomen kaupunkien sosiaalisia ilmiöitä
[muokkaa] Kaupunkien arvostus
Eri kaupunkien arvostus syntyy ihmisten omien mielipiteiden perusteella ja eri kaupungeilla erilaisia hyviä tai huonoja ominaisuuksia. Arvostusta voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien ominaisuuksien avulla: työpaikkojen tarjonta, opiskelumahdollisuudet, kulttuuritarjonta, sijainti, ympäristö, harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut.[4]
[muokkaa] Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän.
Pahoinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien asioiden avulla suhteuttamalla niitä väestömääriin: toimeentulotuki, työttömyys, rikokset, alkoholijuomien myynti, abortit, lasten huostaanotto ja kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus.[5]
[muokkaa] Muuttoliike kaupunkeihin
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten pääkaupunkiseudulle ja sen lähistölle pienemmille paikkakunnille. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampere houkuttelee ihmisiä. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Syrjäisemmistä maakunnista kuten Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Savosta muutetaan usein suoraan pääkaupunkiseudulle, koska paikallinen keskus ei tarjoa mahdollisuuksia ja kun kauas täytyy joka tapauksessa muuttaa, muutetaan suoraan pääkaupunkiseudulle. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut, työpaikat ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikka- ja koulutustarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskuksia ovat seuraavat kaupunkiseudut:
Väestö vähenee seuraavien kaupunkien vaikutusalueella:
- Iisalmi
- Imatra
- Joensuu
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Lappeenranta
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Rauma
- Savonlinna
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu (Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006)
- ↑ kunnat.net
- ↑ world-gazetteer.com
- ↑ Taloustutkimus: Kaupungit - Muuttohalukkuus 2006.
- ↑ Kuntaliiton tutkimus, Kuntalehti 15/2004
[muokkaa] Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kunnista
- Aluepolitiikka
- Kaupunkiekologia
- Maaseutu
- Luettelo uudelleennimettyistä kaupungeista
