Grönlannin kieli
Wikipedia
| Grönlanti | |
| Muu nimi | kalaallisut, grönlannineskimo, inuit |
| Omakielinen nimi | kalaallisut |
| Englanti | Kalaallisut, Greenlandic, Greenlandic Inuktitut |
| Ranska | groenlandais |
| Tiedot | |
| Alue | Grönlanti, Tanska |
| Virallinen kieli | Grönlanti |
| Puhujia | noin 54 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmät | eskimokielet inuiittikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kl |
| ISO 639-2 | kal |
| SIL | kal |
| Ohje | |
Grönlanti eli kalaallisut on kieli, jota puhutaan Grönlannissa. Se kuuluu eskimo-aleuttilaisen kielikunnan eskimokielten ryhmään ja tämän inuittikielten alaryhmään.
Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: pohjoiseen, läntiseen ja itäiseen. Läntistä grönlantia, murteista puhutuita, kutsutaan myös nimellä kalaallisut. Pohjoista murretta, inuktunia puhutaan Qaanaaqin (Thule) ympäristössä ja se on lähimpänä Kanadan inuktitutia. Kieltä puhuu noin 54 000 ihmistä, joka on suurempi kuin kaikkien muiden eskimo-aleuttilaisten kielten puhujien määrä yhteensä.
[muokkaa] Kielioppi
Grönlanti on polysynteettinen kieli. Yhdyssanoja ei juurikaan ole vaan ilmaukset rakennetaan erilaisten johdinten avulla. Kielessä on kaksi sanaluokkaa: substantiivit ja verbit. Kumpikin niistä jakautuu transitiiviseen ja intransitiiviseen luokkaan. Persoonia on neljä: ensimmäinen, toinen, kolmas ja refleksiivinen. Kieliopillisia lukuja kaksi: yksikkö ja monikko. Kaksikkoa ei ole kuten inuktitutissa. Verbeillä on kahdeksan tapaluokkaa: indikatiivi, partisipiaali, imperatiivi, optatiivi, subjunktiivin preesens, subjunktiivin futuuri ja habituaalinen subjunktiivi. Sijamuotoja on kymmenen: nominatiivi, akkusatiivi, absolutiivi, ergatiivi, ekvatiivi, instrumentaali, lokatiivi, allatiivi, ablatiivi ja perlatiivi. Transitiivisilla substantiiveilla on possesiivinen taivutus.
| Eskimo-aleuttilaiset kielet |
| alaskanjupik | aleutti | alutiiq | grönlanti | inuktitut | inupiatun | inuvialuktun | naukaninjupik | siperianjupik | sireniki |
