Lokatiivi
Wikipedia
| Sijamuodot (muokkaa) |
|---|
| Abessiivi - Ablatiivi - Absolutiivi - Adessiivi - Adverbiaali - Akkusatiivi - Allatiivi - Benefaktiivi - Datiivi - Delatiivi - Distributiivi - Eksessiivi - Ekvatiivi - Elatiivi - Ergatiivi - Essiivi - Finaali - Formaali - Genetiivi - Illatiivi - Inessiivi - Instruktiivi - Instrumentaali - Kausaali - Kausatiivi - Komitatiivi - Komparatiivi - Latiivi - Lokatiivi - Modaali - Multiplikatiivi - Nominatiivi - Oppositiivi - Partitiivi - Prepositionaali - Prolatiivi - Separatiivi - Situatiivi - Sosiatiivi - Sublatiivi - Superessiivi - Superlatiivi - Temporaali - Temporaalinen distributiivi - Terminatiivi - Translatiivi - Vokatiivi |
Lokatiivi on sijamuoto, jolla ilmaistaan sijaintia jossakin paikassa.
Niissä uralilaisissa kielissä, joissa paikallissijasarjoja on useita, kuten suomessa, lokatiiviksi nimitetään sitä olosijaa, joka kuuluu ns. yleisten paikallissijojen sarjaan. (Suomessa tätä lokatiivia ei elävänä sijamuotona enää ole olemassa, vaan se jatkaa elämäänsä hieman toisessa tehtävässä essiivinä. Vanha lokatiivinen merkitys näkyy vielä sellaisissa essiivimuotoisissa adverbeissa kuin kotona ja ulkona.)
Monissa indoeurooppalaisissa kielissä lokatiivi tunnetaan. Esimerkkejä slaavilaisesta ukrainan kielestä:
- пісня (laulu): пісні laulussa, піснях lauluissa
- місто (kaupunki): в місті kaupungissa, в містах kaupungeissa
- Дніпро (Dnepr): по Дніпру Dneprin rannalla/rannoilla
Ukrainassa, kuten monissa muissakin indoeurooppalaisissa kielissä, lokatiivi ei ilmaise sijaintia yksinään vaan sitä käytetään vain prepositioiden kanssa. Siksi tätä sijaa voidaan nimittää myös prepositionaaliksi.
