Hannu Krankka

Wikipedia

Hannu Krankka (Hans Kranck ^[1]) oli Limingasta kotoisin ollut nuijasodan kapinallispäällikkö. Krankan syntymävuotta ei tarkkaan tiedetä. Krankan isä oli kuitenkin lohivouti, nimismies, ja voudin sijainen Eerik Pietarinpoika (k. 1579). Krankan koti sijaitsi Limingan Alapään kylässä ja talo oli täyden manttaalin tila eli pitäjän suurimpia. Eerik Pietarinpoika otti osaa lukuisiin rajakahakoihin Venäjää vastaan ja Hannu lähti kulkemaan isänsä viitoittamaa tietä.

Vuoden 1595 Täyssinän rauhan jälkeen alkanut nuijasota veti mukaan myös liminkalaiset: aatelisvallan pelko, ankara verotusjärjestelmä ja katolisuus (1) ajoi sotaan talonpojat, jotka kokivat vapautensa olevan uhattuna ja pelkäsivät maaorjuutta. Tammikuun lopulla v. 1597 Limingan, Iin ja Kemin talonpojat valitsivat johtajakseen Hannu Krankan, sotaan Etelä-Pohjanmaata vastaan. Krankan johtamia talonpoikia oli parhaimmillaan n. 3000. Talonpoikia oli vastassa Turun linnanherra, Klaus Flemingin joukot, johtajanaan Abraham Melkiorionpoika ja ensimmäinen verinen yhteydenotto tapahtui Kokkolan Tarharannan maastossa. Krankka varasti taistelussa Abraham Melkiorinpojan susiturkin. Abraham Melkiorinpoika jäi pian tämän jälkeen kiinni Kruunupyyssä, toimitettiin Tukholmaan, jossa hänet myöhemmin mestattiin. Klaus Flemingin saatua tiedon Pohjamaan kansannoususta, lähetti hän 1500 hengen koulutetut ratsujoukonsa Pohjanmaalle nujertamaan Hannu Krankan talonpoikaisjoukot. Satavuorella 24. helmikuuta 1597 käydyssä ankarassa kamppailussa kaatui n. 1000 ja 500 talonpoikaa joutui vangiksi, myös Hannu Krankka joutui vangiksi Turun linnaan ^[2] 'Viikin vapaaherran' Klaus Flemingin kuoltua pian edellisen jälkeen ja Kaarle-herttuan vallatessa Turun syyskuussa 1579, vapautui myös Krankka.

Eversti Krankka kirjoitti sotakokemuksistaan ruotsinkielisen kertomuksen ^[3], joka on säilynyt arvokkaana dokumenttinä sodasta. Kaarle-herttua palkitsi Krankan mm. verovapaudella, hänestä tehtiin Limingan nimismies ja Pohjanmaan lohivouti v. 1600. Hän oli valtiopäivämiehenä v. 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä v. 1617. Kaarle IX kävi tervehtimässä häntä Limingan Krankkalassa v. 1602 ja Kustaa II Adolf kenties tapasi hänet Limingassa pistäytyessään v. 1614^[4]. Hannu Krankka kuoli n. 1630 paikkeilla.

[muokkaa] Muistomerkit ja kadut

Helsinkiläisen kuvanveistäjän Niilo Rikulan v. 2005 veistämä parimetrinen pronssinen Hannu Krankka -patsas sijaitsee Limingan kirkonkylän Tupoksentien varressa, terveyskeskuksen ja valtion virastotalon välissä, vastapäätä Oskari Jauhiaisen veistämää pronssiin valettua Niittäjä-patsasta.

Helsingin Haagassa on Krankantie alueella, jonne 1950-luvulla nimettiin muitakin nuijasodasta kertovia nimiä.

[muokkaa] Lähteet ja lisää aiheesta

1. ↑ Antti Manninen: Kapinajohtaja Hannu Krankka säilytti henkensä nuojasodassa, Helsingin Sanomat 26.11. 2006
2. ↑ Kaatuneiden määrästä ei täyttä varmuutta. Tuhat henkilöä mainitaan Keränen, Pekka (2003). Tuulimaa. Limingan kotiseutukirja. s. 6.
3. ↑ mt. s. 73
4. ↑ mt. s. 68 - 69.

• Ylikangas, Heikki (1977):Nuijasota. Keuruu.