Radon
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Radon | ||||
| Tunnus | Rn | ||||
| Järjestysluku | 86 | ||||
| Luokka | Epämetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 18, jalokaasu | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 0,00973×103 kg/m3 | ||||
| Väri | väritön | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1900, Friedrich Ernst Dorn | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | (226) amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | - (120) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 145 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | - pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 6p6 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 8 | ||||
| Hapetusluvut | 0 | ||||
| Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 202 K (−71 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 211,3 K (−61,7 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 50,50×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 18,10 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 3,247 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 134 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,094 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,00361 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Radon (lat. 'radon') on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen, kaasuna esiintyvä alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Rn, järjestysluku 86 ja CAS-numero 10043-92-2. Sitä syntyy maankuoressa ja kiviaineksessa jatkuvasti uraanin hajoamisen välituotteena. Aineesta on käytetty aiemmin nimiä Niton ja Radium-emanaatio[1].
[muokkaa] Syntyminen
Maaperän uraanin hajotessa syntyy radiumia, jonka hajoamistuote radon on. Radon muuttuu hajotessaan poloniumiksi alfahajoamisessa, joka hajoaa lyijyksi ja vismutiksi alfa- ja beetahajoamisessa. Päätyessään keuhkoihin pölyhiukkasten mukana, nämä aineet aiheuttavat keuhkosyöpää.
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Radon kaasumaisena aineena pääsee helposti liikkumaan maaperässä ja edelleen siirtymään ilmakehään. Ulkoilmassa radon ei ole ongelma, koska sen pitoisuus laimenee nopeasti. Sen sijaan huonosti ilmastoituun asuntoon rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa-aineksesta kulkeutunut radon voi olla haitallista. Kiviperäiset rakennusmateriaalitkin saattavat sisältää radonia.
Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta eikä väsymystä. Säteilyturvakeskuksesta on saatavana huoneilman radonin mittaamiseen tarkoitettuja radonmittauspurkkeja. Mittauspurkin halkaisija on noin 5 cm. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Purkkeja pidetään asunnossa kaksi kuukautta, jonka jälkeen ne palautetaan säteilyturvakeskukseen tutkittaviksi. Rakennettavan rakennuksen suurin sallittu radonpitoisuus on 200 Bq/m³ vuosikeskiarvona mitattuna, käytössä olevassa rakennuksessa raja on 400 Bq/m³. Ulkoilman radonpitoisuus on noin 10 Bq/m³.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ↑ Otava: Pieni tietosanakirja 1950, kokonaan uudistettu laitos
