Kangasala

Kangasala on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, 18 km Tampereesta itään. Kunnan väkiluku on Sahalahden liittämisen jälkeen 2005 alussa noin 25 700 ja sen pinta-ala on 651,27 km², josta 158,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2005 alussa noin 52,2 asukasta/km².

Kangasalan järvi- ja harjumaisemaa ihailemassa Kirkkoharjun näkötornista

Nimen alkuperä on kiistanalainen, on arveltu sen johtuvan sanoista "kankaan alla" tai tarkoittavan kovaa kulkureittiä. Nimen taivutus on epäsäännöllinen: mennään Kangasalle, ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle". Kuitenkin Kangasalla asuvasta henkilöstä käytetään nimitystä "kangasalalainen" eikä "kangasalainen".

Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja.

Tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin YLE Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi.

Nykyisin näkötorneja on enää kaksi tuhopolttojen jäljiltä, Vehoniemenharju ja Kirkkoharju. Keisarinharjun näkötorni paloi elokuussa 2006 ja jo uudelleenrakennettavaksi suunniteltu Haralanharjun torni tammikuussa 2007. Myös Kirkkoharjun näkötorni joutui polttoyrityksen uhriksi.

Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo.

[muokkaa] Kylät

Alanen, Apajapohja, Asema, Franssila, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Huutijärvi, Hykönsalo, Hyppärilä, Ihari, Jokioinen, Joutsiniemi, Juhala, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Kuohenmaa, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrä, Neulaniemi, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Riunvaiva, Ruokonen, Ruutana, Sahalahti, Sammalisto, Sarkkila, Savo, Siitama, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo

[muokkaa] Historiaa

Näkymä Roineelle Vehoniemenharjun näkötornista

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.

Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.

Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti.

Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.

Kirjailija Jalmari Finne on syntynyt ja asunut Kangasalla.

Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

[muokkaa] Kulttuuri

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit", jossa ovat esiintyneet mm. Technicolour, Bloodpit ja The Rasmus. Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki ja kansainväliset nukketeatteripäivät. Kesäisin elämyksiä tarjoaa valtakunnallisestikin tunnustusta saanut harrastajateatteriyhdistys Ramppi-teatteri. Sahalahden alueen perinteinen kesätapahtuma on juhannuksen jälkeisestä sunnuntaista alkava Sahalahden Suvipäivät. Kirjallista kulttuuria vaalivat Kirjakahvila (Kesäpäivän kulttuuriyhdistys) ja Sahalahden Kirjanystävät.

Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien. Nykyään alueella leviää jonkin verran myös Sydän-Hämeen Lehti.

Kangasalan vuonna 1767 rakennettu komea harmaakivinen kivikirkko kauniine tähtitaivaskattoinen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää. Kangasalan seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä. Se kattaa vanhan Kangasalan seurakunnan lisäksi 1.1.2005 alkaen myös Sahalahden kappeliseurakunnan ja Kuhmalahden kappeliseurakunnan.

[muokkaa] Urheilu

Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:

Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa, jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muuassa yleisurheilu, hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja suunnistus. Lisäksi se huolehtii Längelmäveden rannalla sijaitsevan Kisarannan leirintäalueen toiminnasta.

[muokkaa] Koulutus

Kangasalla toimii 12 ala-astetta, 2 yläastetta sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1-9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio sekä ammatillinen oppilaitos, jossa toimii myös ammatillinen kymppiluokka, "OKSA".

[muokkaa] Väestönkehitys

**Kangasalan väestönkehitys**
Vuosi	Väestö	Muutos%
1940	6 706
1950	10 451	55,8
1960	13 502	29,2
1970	14 803	9,6
1980	18 555	25,3
1990	20 794	12,1
2000	21 919	5,4
2004	23 453	7,0

[muokkaa] Hallinto

Kangasalan kunnanvirasto

Kangasalan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 1991 alkaen hall.maist., oik. kand. Jukka Mäkelä.

Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.

**Kangasalan kunnanvaltuusto**
Puolue	Paikat 2000	Paikat 2004
SDP	11	12
KOK	14	11
KESK	7	7
MUUT (Sateenkaari 2001)	6	6
VAS	4	4
KD		2
VIHR	1	1

[muokkaa] Elinkeinorakenne ja työpaikat

Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.

**Kangasalan suurimmat työnantajat**
Työnantaja	Työpaikat 2004
Kangasalan kunta	1 136
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / Pikonlinnan sairaala	424
Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä	325
Linkosuo-Yhtiöt	210
Artekno-Yhtiöt	170
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / Kaivannon sairaala	152
Parma Betonila Oy	119
Prisma	98
Reumaliiton Kuntoutumislaitos	95
Kangasalan seurakunta	70