Harju (Tampere)
Wikipedia
Harju on Tampereen toiseksi suurin seurakunta.
Harjun seurakunta käsittää koko läntisen Tampereen Pispalaa myöten, joka on seurakunnan itäinen raja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
1600-luvun puolivälissä Harjun kappeli erotettiin Pirkkalan emäseurakunnasta. Uuteen seurakuntaan kuuluivat Pyhäjärven pohjoispuoleiset kylät Pispalasta Villilään, Harjuntausta (Lielahti lähikylineen) ja Peräkunta eli nykyinen Ylöjärvi.
Sekä kappeliseurakunnan että kirkon tiedetään olleen olemassa jo vuonna 1639.
Kappeliseurakunnastaan huolimatta harjulaiset olivat velvollisia osallistumaan emäseurakunnan kirkon ylläpitoon. Oma kirkko nousi Tohlopin kylään, maantien varteen ja markkinapaikan tuntumaan. Nykyisen Nokiantien varressa Epilässä olevalla kirkonpaikalla pidetään juhannusjumalanpalvelus ulkosalla kirkon peruskivien ja 1700-luvulla rakennetun Gaddin hautakappelin vieressä.
Vuodet 1708–1749 olivat Harjun kappelin loistoaikaa, kunnes Ylöjärvi itsenäistyi kappeliseurakunnaksi ja Pirkkalan uusi kirkko päätettiin rakentaa Nokialle, jolloin vuonna 1839 päätettiin Harjun kappelin lakkauttamisesta. Pahoin rappeutunut kirkko purettiin ja sen hirsistä rakennettiin koulu hautausmaan laitaan. Harjulaisten pääasialliseksi kirkoksi tuli Nokian kirkko.
Pispalalaiset kaipasivat omaa kirkkoa, jonka suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Wivi Lönn, ja Pispalan Rukoushuone valmistui 1908.
Tampereen kaupunkiin Harjun alue Lielahtea lukuun ottamatta liitettiin 1937 ja samalla perustettiin Harjun seurakunta. Lielahtelaisista tuli alueliitoksen myötä harjulaisia 1950.
Rukoushuone korjattiin arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaan ja kirkon yhteyteen rakennettiin myös kellotapuli.
[muokkaa] Kirkot
Seurakunnassa on kolme kirkkoa.
[muokkaa] Pispalan kirkko
Kun Pispalan puinen kirkko paloi kynttilänpäivänä 1968, päätettiin rakentaa uusi kirkko 1949 valmistuneen arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän seurakuntatalon laajennukseksi. Vuonna 1971 valmistunut kirkko sijaitsee seurakuntatalon takana, ja sen on suunnitellut arkkitehti Jaakko Ilveskoski.
Kirkon sisätilaa hallitsevat puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva ja taidokkain puuleikkauksin koristeltu saarnastuoli, johon on merkitty vuosiluku 1660, jotka olivat jo Harjun kappelikirkossa (1639–1858).
[muokkaa] Lielahden kirkko
Lielahti kuului vuoteen 1950 asti Ylöjärveen. Harjuun liittymisen jälkeen Enqvistin tehtaalta ostetulle tontille rakennettiin punatiilinen, arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema seurakuntatalo, jonka sisätilan valoisaan kauneuteen ihastuneena piispa Gulin vihki tilan kirkoksi huhtikuussa 1961.
[muokkaa] Tesoman kirkko
Arkkitehti Olavi Suvitien suunnittelema kirkko vihittiin käyttöönsä helluntaina 1978. Hajanainen, 30 000 asukkaan Harjun seurakunta sai kipeästi tarvitsemansa monipuolisen toimintapisteen keskelle Tesoman lähiötä. Ennen tätä seurakuntalaiset käyttivät Pispalan kirkkoa, jonne Tesomalta on matkaa viitisen kilometriä itään.
1980-luvun ilmiöitä Harjussa olivat mm. Via Dolorosan, elämyksellisen Kristuksen kärsimystien syntyminen Tesoman kirkkoon. Kulkue kiertää kirkon sisätiloissa.
