HFA

Wikipedia

HFA (engl. 'High Functioning Autism') tarkoittaa hyvätasoista autismia. Siihen liittyy verrattain korkea toiminnallinen kyky ja älykkyys. Se tuli DSM-IV-luokitukseen vuonna 1994 ja kuuluu autismin kirjoon. Sen kolmea vaikeinta diagnostista luokkaa kutsutaan yleisesti autismiksi*. HFA on näistä lievin ja lähellä Aspergerin oireyhtymää. Yhtä lailla kuin Aspergerin oireyhtymä HFA ei välttämättä ole haitta vaan usein myös vahvuus. Simon Baron-Cohenin mukaan hyvätasoista autismia ei ole tarpeen diagnosoida, jos siitä ei ole haittaa. Diagnoosi tosin auttaa ympäristöä ymmärtämään näitä lapsia paremmin ja helpottaa heidän opettamistaan.

Puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle ÄO 70, käytetään nimitystä LFA (engl. Low Functioning Autism), suomeksi vaikeasti autistinen.

[muokkaa] Autismi voi olla vahvuus

Asiantuntija Simon Baron-Cohenin mukaan Aspergerin oireyhtymä ja hyvätasoinen autismi eivät aina ole vamma vaan myös vahvuus. Hän toteaa, että lapsen ominaisuudet voivat olla myös voimavara toisin kun yleisesti luullaan. Kun nähdään lapsen vahvuudet, ne auttavat lasta kehittymään. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavasti:

1. Lapsi viihtyy paremmin esineiden kuin ihmisten parissa

- Ei siis tarvitse huolestua, jos lapsi leikkii mielellään yksin

2. Lapsi viestii vähemmän kuin muut

- On seurattava tarkemmin lapsen tarpeita

3. Lapsi mieluummin seuraa omia mielihalujaan ja uskomuksiaan

- Kannustetaan lasta rakentavien asioiden oppimisessa

4. Lapsi ei ole kiinnostunut yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa

- Annetaan lapselle tilaisuus toimia ryhmässä myös itsenäisesti

5. Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet

- Hyödynnetään mielenkiinnon kohteita vaikeiden asioiden oppimiseksi

6. Lapsi on tarkka yksityiskohtien havaitsemisessa

- Esimerkiksi marjassa ja sienimetsässä tästä on iloa koko perheelle

7. Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa

- Kannattaa luottaa lapseen siinä, miten hän kokee tilanteen

8. Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista

- Antaa uuden näkökulman ja auttaa näkemään asioita uudessa valossa

9. Lasta voivat kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet ja listat

- Lähtee oppimisessa mielellään yksityiskohdista ja toistosta

10. Lasta kiinnostavat pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit

- Ymmärtää kokonaisuuksia, kun niistä tehdään systeemejä

11. Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet

- Siivous ja järjesteleminen kiinnostavat toisin kuin muita lapsia

12. Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta

- Suunnittelee mielellään esimerkiksi yhteisiä aikatauluja ja seuraa niiden toteutumista

Mikään mainituista ominaisuuksista ei välttämättä ole vamma tai heikkous. Niitä voidaan hyödyntää niin lapsen kasvatuksessa opiskelussa kuin työelämässäkin.

[muokkaa] Lähteet

Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinlki
Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? (http://www.geocities.com/CapitolHill/7138/lobby/disability.htm)