Aspergerin oireyhtymä
Wikipedia
Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma on autismin lievä muoto. AS on Aspergerin syndroomasta käytetty lyhenne, joka tarkoittaa tosin myös Angelmanin oireyhtymää. Kyseessä on synnynnäinen neurologinen ja keskushermostollinen poikkeavuus, joka aiheuttaa ongelmia lähinnä sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Ihmistä, jolla on Aspergerin oireyhtymä, voidaan sanoa arkikielessä myös "aspergerilaiseksi" tai "assiksi". Näitä nimityksiä on tosin pidetty halventavinakin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleiskatsaus
Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjoon eli spektriin, ja se on käytännössä lievä versio autismista. Toiminnallisesti korkeatasoinen autismi (High-Functioning Autism, HFA) on lähellä Aspergerin oireyhtymää. Aspergerin oireyhtymä huomataan usein noin viiden vuoden iässä.
Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin oireyhtymä johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa oireyhtymän syntyä. Syiksi on myös epäilty kasvatusta, ruokavaliota ja rokotuksia. Nämä kolme jälkimmäistä teoriaa on kuitenkin nykyisin hylätty.
Tavallisesti ihmisillä on huomattava luontainen kyky havaita muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia. Suurin osa ihmisistä kykenee päättelemään keskustelukumppaninsa ruumiinkielestä ja muista pienistä vihjeistä huomattavan paljon. Autistisilla ihmisillä ei ole tällaista kykyä, ja Aspergerin oireyhtymästä kärsivä saattaa olla sosiaalisesti yhtä "sokea" kuin täysin autistinen henkilökin. Sosiaalisesta sokeudesta kärsivä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä hymyn tarkoitusta eli onko se iloinen, vahingoniloinen vai ilkeä hymy tai ei huomaa koko hymyä.
Toisaalta taas AS-henkilöllä saattaa olla yliherkistynyt taipumus tulkita ihmisten ilmeitä ja eleitä. Hän voi oppia eri ilmeiden merkitykset pieniä vivahteita myöten. Myös elekielen tulkinnan vaikeus voi johtaa sosiaaliseen ylivarovaisuuteen ja ylitarkkaan tulkintaan, johon ilmekirjon ylihallinta ja tuntemus perustuvat.
Asperger-henkilöt eivät useimmiten osaa lukea rivien välistä vaan käsittävät sanatarkasti mitä sanotaan. Esimerkki: Kun opettaja kysyy: "Söikö koira sinunkin kotiläksysi?" AS-lapsi pysyy hiljaa miettien pitäisikö opettajalle kertoa, ettei hänellä ole koiraa, vai etteivät koirat yleensä tykkää syödä paperia. Lapsi ei kykene lukemaan ruumiin asennosta, äänensävystä ja kasvojen ilmeistä sitä, mitä opettaja todella tarkoittaa ja pysyy hiljaa. Opettaja poistuu paikalta vihaisena kuvitellen, että lapsi on ylimielinen, näsäviisas ja tottelematon.
Aspergerin oireyhtymään kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. AS-henkilöillä on älykkyystestien mukaan keskiarvosta poikkeava älykkyysosamäärä (tilastollisesti arvioituna joko hiukan keskitasoa korkeampi tai matalampi). Merkille pantavaa on, että AS-henkilöillä joilla on mitattu keskiarvoa selvästi alempi ÄO, voi silti olla hyvä sanavarasto, ja heillä saattaa olla jokin vahva muistamiseen liittyvä erityisalue.
AS-henkilöillä on yleensä joitakin kapea-alaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joista he ovat erittäin kiinnostuneita ja tietävät melkein kaiken. Näistä harrastuksista voi olla hyötyä työelämässä, mikä kannattaa ottaa huomioon työalaa valittaessa. AS-henkilöillä on usein tavallista laajempi sanavarasto, ja mekaaninen lukutaito on hyvä. Ulkolukumuisti on hyvä, mutta työmuisti voi olla heikompi. Aspergerin oireyhtymä ei ole siis ole välttämättä heikkous, vaan myös vahvuus.
Oireyhtymä on paljon yleisempi miehillä kuin naisilla: henkilöistä, joille tehdään AS-diagnoosi, vain noin viidesosa on naispuolisia. Naiset tosin lienevät alidiagnosoituja johtuen siitä, että oireisto ei ole heillä yhtä näkyvää.
[muokkaa] Historia
Aspergerin oireyhtymä on saanut nimensä itävaltalaisen psykiatrin Hans Aspergerin mukaan, joka diagnosoi hoitamillaan poikalapsilla yleisiä oireita ja julkaisi kirjoituksensa vuonna 1944. Termiä Aspergerin oireyhtymä käytti ensimmäisen kerran Lorna Wing 1981 julkaisemassaan artikkelissa, minkä jälkeen yleinen tietoisuus oireyhtymästä ja mielenkiinto sitä kohtaan ovat suuresti kasvaneet. Venäläinen neurologi Eva Sucharewa oli julkaissut tutkielman samantyyppisistä vaikeuksista jo vuonna 1926. Ennen ajateltiin, että sosiaaliset ongelmat ovat huonon kasvatuksen tai huonojen päätösten syitä. Käsitystä Aspergerin oireyhtymästä ovat mullistaneet myös monet Asperger-ihmiset. Amerikkalaiseen DSM-IV-luokitukseen Aspergerin oireyhtymä tuli vasta vuonna 1994.
[muokkaa] Viralliset määritelmät
Laajalti, mm. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa käytössä oleva referenssiopas mielenterveydellisiin ongelmiin (DSM-IV luokitus) määrittää osassa 299.80 Aspergerin oireyhtymän seuraavasti:
- Laadullisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy vähintään kaksi seuraavista:
- Selviä ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, asennoissa ja eleissä, joilla sosiaalista kanssakäymistä ohjataan
- Kyvyttömyys kehittää vertaiskontakteja ikäistensä tavoin
- Spontaanin ilon, mielenkiinnon tai saavutusten esittelyn puute (esim. ei näytä tai tuo esille mielenkiinnon kohteitaan muille ihmisille)
- Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puute
- Rajoitettuja toistuvia tai stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, mielenkiinnon kohteita tai aktiviteetteja, joihin liittyy vähintään kaksi seuraavista:
- Kiinnostus ja uppoutuminen yhteen tai useampaan stereotyyppiseen ja rajoittuneeseen kiinnostuksen kohteeseen, kiinnostus on epänormaali joko intensiteetiltään tai kohteeltaan
- Ilmeisen joustamaton pitäytyminen erityisissä, ei-funktionaalisissa rutiineissa tai rituaaleissa
- Stereotyyppisiä ja toistuvia motorisia liikkeitä (esim. käsien tai sormien taputtelu tai heiluttelu, tai monimutkaiset koko vartalon liikkeet)
- Hellittämätön kiinnostus esineiden osia kohtaan
- Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittoja sosiaalisella, ammatillisella tai muilla merkittävillä toiminnan osa-alueilla
- Ei ole kliinisesti havaittu, että kielen oppimisessa olisi yleistä viivettä (esim. käyttää yksittäisiä sanoja kahden vuoden iässä, kokonaisia lauseita 3-vuotiaana)
- Ei kliinisesti merkittävää viivästymistä kognitiivisessa kehityksessä tai ikään sopivien omatoimisuustaitojen kehittymisessä tai adaptiivisessa käyttäytymisessä (lukuun ottamatta sosiaalista kanssakäymistä) tai ympäristöön kohdistuvassa kiinnostuksessa lapsuuden aikana
- Muun laaja-alaisen kehityshäiriön (Pervasive Developmental Disorder) tai skitsofrenian kriteerit eivät täyty.
DSM-IV-määritelmää kritisoidaan nykyisin laajalti, koska se on hyvin subjektiivinen eikä monien mielestä edes vastaa kunnolla oireyhtymää. Suomessa on käytössä lähinnä ICD-10-tautiluokittelu kriteereineen. ICD-10:n määritelmässä Aspergerin oireyhtymän koodinumero on F84.5, ja se rajataan seuraavaan tapaan:
- Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja ei-verbaalisessa kommunikaatiossa.
- Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja.
- Kielellisessä tai kognitiivisessa kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä.
- Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki). Ei kuitenkaan kaikilla.
- Autismidiagnoosi sulkee pois AS:n.
[muokkaa] Oireet
Vaikeus ymmärtää kanssaihmisten käytöstä ja ajatuksia on Aspergerin oireyhtymän perimmäinen oire. Asperger-ihminen näkee tavallaan vain sen, mikä todella on esitetty sananmukaisesti eikä välttämättä näe kokonaisuutta.
AS-henkilöllä on siis tavallaan ulkopuolisen näkökulma sosiaalisiin tilanteisiin. Hän tuntee usein kokevansa asiat hyvin objektiivisesti, eikä ymmärrä miksi toinen saattoi loukkaantua hänen huomautuksestaan. Muiden ihmisten matkiminen on myös joillekin AS-henkilöille helppoa, koska he eivät ole intuitioidensa vankeja seuratessaan muiden käytöstä vaan huomaavat maneerit helpommin.
Joillakin AS-henkilöillä voi olla prosopagnosia eli heillä on suuria vaikeuksia ihmisten kasvojen tunnistuksessa. He eivät välttämättä tunnista monta kertaa näkemäänsä ihmistä ellei hänellä ole jotain tuttua vaatekappaletta.
Kaoottiset tilanteet, kuten isot juhlat, ovat usein vaikeita. Puhelimessa puhuminen saattaa tuntua AS-henkilöstä vaikealta, koska on vaikea tietää, milloin on oma vuoro puhua tai milloin puhelu tulisi päättää.
Aspergerin oireyhtymä näkyy usein huumorissa. AS-henkilöllä on usein omalaatuinen huumorintaju ja hän nauraa asioille, joita muut eivät pidä hauskana. Hän uppoutuu usein ajatuksiinsa ja saattaa ilman ulkomaailmalle näkyvää syytä alkaa nauraa, usein vieläpä täysin väärässä paikassa. Naurun (kuten joskus myös itkun) kontrollointi on vaikeaa eikä naurusta välillä ole tulla loppua. AS-henkilö saattaa myös usein olla se, joka tajuaa vitsin viimeisenä.
Toisaalta huumori, jos AS-henkilö hallitsee sitä, saattaa olla myös turvallinen ja kontrolloitu kanssakäymisen muoto. Kun kaoottinen asiasta toiseen versova keskustelu tuntuu vaikealta, vitsi on helppo tapa viedä tilannetta eteenpäin. Pakonomainen vitsien kertomisen tarve uusia ihmisiä tavatessaan tai yleisesti ottaen pakonomainen huumorin käyttö ovat yleisiä piirteitä aktiivisilla AS-henkilöillä.
Koska AS-henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten tunteita, hän usein loukkaa muita ihmisiä tajuamattaan. Ihmiset saavat AS-henkilöistä usein itsekeskeisen tai/ja kylmän kuvan. Tosiasiassa Asperger-henkilön tunnereaktiot ovat yhtä vahvat tai jopa vahvemmat kuin neurologisesti tyypillisten ihmisten, heillä on vain enemmän vaikeuksia tuoda tunteitaan esille. Se, ettei AS-henkilö vaikuta tunteelliselta ja sympaattiselta, ei tarkoita sitä, etteikö hän sitä olisi.
Asperger-oireistosta kärsivät henkilöt ovat varsinkin nuoruudessa ja nuorella aikuisiällä muuta väestöä alttiimpia mielenterveydellisille ongelmille, kuten masennukselle ja ahdistuneisuudelle.[1]
[muokkaa] Keho
Yli- ja aliherkkyydet aisteissa ovat erittäin yleisiä Aspergerin oireyhtymästä kärsivillä. AS-henkilöillä saattaa olla pelko kovia ääniä, kirkasta auringonvaloa tai jopa koskettamista kohtaan. Heikot äänet ja kosketukset voivat tuntua epätavallisen voimakkailta ja vaatteiden saumat ja vesi peseytyessä saattavat tuntua epämiellyttäviltä. Toisaalta tiettyjen yliherkkyyksien lisäksi henkilöllä voi tietyissä aisteissa olla aliherkkyys.
Autismin kaltainen omiin maailmoihin uppoaminen on AS-henkilöllä yleistä. Tylsällä oppitunnilla tarvitsee vain kiinnittää katse sopivaan paikkaan ja lähteä matkalle oman pään sisään. Tätä "pään sisäistä matkustelua" tapahtuu normaalioloissakin lähes jatkuvasti.
Yleinen oire on myös kömpelyys ja hienomotoriikan puutteellisuus. Ääritapauksissa AS-henkilöstä tulee molempikätinen ja käsialasta on lähes mahdotonta saada selvää. Kömpelyys ei kuitenkaan riitä Asperger-diagnoosiin.
Puhetapa voi myös olla usein outo. Se saattaa olla monotoninen tai nasaali tai siinä saattaa olla outo sävel, intonaatio tai lausunta. Puhe- ja lauluäänen kontrollointi on yleisesti ottaen vaikeaa. Myös sanavalikoima saattaa olla pienilläkin lapsilla "pikkuvanha"; joskus puhutaan "kävelevästä sanakirjasta." AS-henkilö puhuu usein hyvää yleiskieltä [vrt. kirjakieli].
AS-henkilö saattaa vältellä katsekontaktia ja kääntyä välittömästi katsomaan jonnekin muualle, kun hänen silmiinsä katsotaan. Toisaalta AS-henkilö ei välttämättä ymmärrä katsekontaktin merkitystä ja saattaa tuijottaa maanisesti keskustelukumppaniaan, mikä saa kumppanin vaivaantumaan.
[muokkaa] Elämä
Monia AS-lapsia kiusataan muun muassa koulussa erikoisuutensa takia. On mahdollista, että AS-henkilö ei edes tajua olevansa kiusaamisen kohteena. Useimmiten tilanteet ovat kaoottisia eikä AS-lapsi tiedä miten toimia, ja hän saattaa nauraa kiusaajiensa mukana eikä puolustaudu. Henkilö saattaa itse tajuta joutuneensa kiusatuksi vasta paljon myöhemmin.
AS-henkilöiden mielenkiinto on usein keskittynyt tiettyihin intensiivisiin harrastuksiin. Ne saattavat vaihdella pidemmällä aikavälillä jonkin verran, mutta intensiivisyys on aina huomattavan voimakasta. Harrastukset saattavat kehittyä jopa pakkomielteisiksi, ja AS-henkilö saattaakin katua jälkeenpäin kaikkia niitä tunteja, jotka tuhlasi esimerkiksi levykokoelmansa uudelleenjärjestelyyn tai vastaavaan - erityisesti syyllistämisen kautta. Harrastuksena ovat usein junat tai muut kulkuvälineet, tietokoneet, shakki, fysiikka, kemia, mittaaminen, kartat, historia, astronomia, musiikki tai melkein mikä tahansa, missä on järjestystä.
Mikäli AS-henkilö pystyy yhdistämään jonkin mielenkiintonsa kohteen ja työnsä, hän saattaa edetä työelämässä pitkällekin. On olemassa AS-henkilöitä, jotka suunnittelevat taloja tai ovat tekemisissä laivojen tai veneiden kanssa. IT-ala työllistää monia AS-henkilöitä, joiden mielenkiinto on suuntautunut tietokoneisiin tai tietoliikenteeseen. Armeija on joillekin AS-henkilöille kotoisa paikka tiukkoine rutiineineen ja sääntöineen, ja se saattaa tarjota mukavan työpaikan, johon yhdistyy turvallinen ja vakaa ympäristö. Luonnontieteet voivat vetää AS-henkilöitä puoleensa, ja varmasti moni on löytänyt työpaikan itselleen tutkijana. Myös erilaiset taiteet tarjoavat monelle AS-henkilölle selkeän ja helpon tavan ilmaista omaa maailmaa.
Useilla Asperger-henkilöillä on vahva arvomaailma. "Ulkopuolisen näkökulmasta" katsoen tavalliset ihmiset puhuvat usein arvoistaan mutta käyttäytyvät AS-henkilöiden mielestä pikemminkin juuri niin kuin on sosiaalisesti soveliasta. Monet individualistiset, erikoiset ryhmät saattavat kiehtoa heitä Jim Steinman -faniryhmistä anarkisteihin.
[muokkaa] Erilaisia näkemyksiä Aspergerin syndroomasta ja hoidosta
AS:n syyksi epäillään toisinaan myös kasvatusta ja lapsen elinolosuhteita, ravitsemusta sekä myrkkyjä ja lisäaineita sekä rokotteita. Välillä esitetään myös, että AS-tyyppiset käyttäytymistavat ovat yleisinhimillisiä ja AS-henkilöinä itseään pitävät ihmiset vain yrittävät jotenkin hankkia hyötyä itselleen käyttäytymällä poikkeavasti. Sitä on pidetty siis kiisteltynä syndroomana ja tulkittu oireet psykoosiksi. Hoidoksi psykodynaamisen koulukunnan mukaan sopii psykoanalyysi, joka on kuitenkin todettu useassa tutkimuksessa hyödyttömäksi ja jopa haitalliseksi. Kognitiivinen psykoterapia sen sijaan sopii paremmin. Lasten asperger diagnosoidaan psykiatriassa laaja-alaiseksi kehityshäiriöksi. Laaja-alaisia kehityshäiriöitä hopidetaan Suomessa sekä laitoksissa, että kotona. Hoito vaihtelee eri puolilla Suomea. Laitoshoito on edelleen erittäin yleistä, vaikka kansainvälisissä suosituksissa pitäisi siirtyä perhekeskeiseen avohoitoon. Stakesin tutkimuksessa Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2005 lasten laitoshoidon erot eri puolilla maatamme on huomattavan suuret. Tilastot osoittavat, että Länsi-Pohjassa vain kaksi alle 12 vuotiasta lasta oli laitoshoidossa 7 vrk vuonna 2005 kun taas pääkaupunkiseudulla laitoksissa oli 268 lasta 18 626 vrk.
[muokkaa] Muuta
Osana kansainvälisen "asperger-liikkeen" nousua on alettu viettää teemapäivää Autistic Pride Day 18. kesäkuuta
[muokkaa] Katso myös
- Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa
- Autismi- ja Aspergerliitto
- Luettelo autismin kirjon henkilöistä
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Asperger-foorumi
- Ilmoittaudu vapaamuotoiseen Asperger-tapaamiseen
- Hyvä kuvaus Aspergerin oireyhtymästä
- Asperger-testi
- Aspergerin oireyhtymä - Kehitysvammahuollon tietopankki
- Autismi- ja Aspergerliitto Ry
- Aspergertuotteiden kauppa
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Gillberg, Christopher (1999): Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Atena kustannus. ISBN 951-796-178-2.
- Maria Rhode, Trudy Klauber (2004): The many faces of Asperger's syndrome. Karnac Books. ISBN 1-85575-9306.
- Attwood, Tony (2005): Aspergerin oireyhtymä. Opas vanhemmille ja asiantuntijoille. Haukkarannan koulu. ISBN 952-5338-22-3.
[muokkaa] Tutkimuksia
Taina Nieminen-von Wendt (2004). On the origins and diagnosis of asperger syndrome: a clinical, neuroimaging and genetic study. Väitöskirja Helsingin yliopisto http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/
Autismin kirjon häiriöt ja muut neurologiset häiriöt |
---|
Autismi - HFA - Aspergerin oireyhtymä - Keskittymishäiriö - Touretten oireyhtymä - Dysfasia |