Hissi
Wikipedia
Hissi on rakennukseen kiinteästi asennettu kuljetusväline, jolla siirretään ihmisiä ja tavaroita pystysuunnassa kerroksesta toiseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Nykyaikaisen hissin isänä voitaneen pitää amerikkalaista Elisha Graves Otisia, joka vuonna 1854 esitteli New Yorkin Kristallipalatsissa hissin, joka sisälsi tarrainlaitteen. Tarrainlaite estää hissiä putoamasta alas vaikka hissin nostoköydet pettäisivät tai nostokoneisto pettäisi. Se teki mahdolliseksi korkeiden rakennusten rakentamisen.
Alkuaikojen hissit olivat rakenteeltaan yleensä varsin avoimia ja saivat käyttövoimansa esimerkiksi jatkuvasti pyörivästä, höyrykoneen käyttämästä valta-akselista.
[muokkaa] Hydrauliset hissit
Hissitekniikan alkuaikoina myös hydrauliset hissit olivat varsin yleisiä. Käyttövoimana oli tavallisesti painevesi, joka otettiin kaupungin vesijohtoverkosta tai kehitettiin höyrypumpulla. Nostoelimenä oli maahanupotettu sylinteri tai lyhytiskuinen sylinteri ja köysipyörästö, jolla liike moninkertaistettiin.
Nykyaikainen hydraulihissi ottaa aina käyttövoimansa sähköverkosta. Käyttömoottorina on oikosulkumoottori, joka pyörittää öljypumppua hissin kulkiessa ylöspäin. Ajo alaspäin tapahtuu tavallisesti vain venttiileillä ilman, että moottori käy. Sylinteri tai sylinterit sijoitetaan useimmiten kuiluun korin sivulle. Tämä on tehty mahdolliseksi käyttämällä köysivälitystä (2:1), joka tarkoittaa sitä, että sylinterin isku ja nopeus ovat puolet hissin matkasta ja nopeudesta.
Hydraulihissejä on toteutettu paljon myös ns. suoraan nostavina (1:1), joissa nostosylinteri on suoraan kiinnitetty hissin korin kehysrakenteeseen. Rakennetta on käytetty etenkin suurissa tavarahisseissä, joiden nostokyky on useita, mahdollisesti jopa kymmeniä tonneja.
Hydraulihissin eräs etu köysihissiin verrattuna on, että konehuone on helpompi sijoittaa. Se voidaan hyvin sijoittaa esimerkiksi kellarikerrokseen, missä rakennustila on vähemmän arvokasta kuin ylempänä. Konehuoneen ei myöskään tarvitse olla kuilun välittömässä läheisyydessä. Toinen etu on se, että korin ja kuorman paino siirtyy sylinterin kautta suoraan kuilun pohjaan rasittamatta kuilun seinää. Tämä tarkoittaa sitä, että hydraulihissi on hyvä vaihtoehto vanhoihin rakennuksiin.
[muokkaa] Telahissi - vetopyörähissi
Valtaosassa hisseissä käytetään kannatuseliminä teräsköysiä. Alkuaikoina köydet kelattiin suurelle telalle, mutta 1900-luvun alkupuolella telan syrjäytti kitkaan perustuva vetopyörä, jonka yli köydet kulkevat kerran tai kahdesti. Telahissin haittana on telan suuri koko, koska koko nostokorkeutta vastaava köysimäärä on voitava varastoida telalle yhteen kerrokseen. Vetopyörähissi kehitettiin poistamaan tätä haittaa. Hissin koneisto voidaan sijoittaa kuilun yläpuolelle, alapuolelle, kuilun ylä- tai alasivulle. Kuilun yläpuolelle sijoitettu konehuone on yksinkertaisin ja halvin vaihtoehto, koska tässä vältytään taittopyörien käytöltä.
[muokkaa] Vetopyörähissin koneistot
Koneisto jakaantuu karkeasti neljään osaan, jotka ovat käyttömoottori, jarru, vaihde ja vetopyörä.
[muokkaa] Käyttömoottori
Hissien moottoreina käytetään sekä oikosulkumoottoreita että tasavirtamoottoreita. Kestomagneettimoottorit ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Tasavirtakäyttö on yleinen nopeissa hisseissä (yli 2,0 m/s). Tasavirtamoottorilla on hissikäytössä erinomaiset nopeudensäätömahdollisuudet, mutta näiden hyväksikäyttö vaatii moottorin ohjausta syöttöjännitteen avulla. Tästä syystä kunkin moottorin virtalähteen jännitettä on voitava säätää portaattomasti täydestä arvosta nollaan ja jonkin verran sen alapuolellekin. Tavallisesti virtalähteet rakennetaan symmetrisiksi niin, että säätöalue on plusmerkkisestä täydestä jännitteestä miinusmerkkiseen vastaavaan. Tällöin moottorin pyörimissuuntaakin voidaan ohjata virtalähteen kautta. Aikaisemmin virtalähteenä käytettiin oikosulkumoottorin pyörittämää tasavirtageneraattoria, mutta generaattorin ovat nykyään korvanneet staattiset tyristorimuuttajat.
Suomessa oikosulkumoottorin käyttö hississä on varsin yleinen ratkaisu. Nostokorkeudet ovat pieniä, joten tarvetta nopeisiin hisseihin ei niinkään ole. Halvin käyttöjärjestelmä on yksinopeuksinen oikosulkumoottori ja pysäytys työjarrulla. Tämä ei kuitenkaan täytä nykypäivän laatu- ja käyttömukavuusvaatimuksia pysähtymistarkkuuden suhteen, joten tämänkaltaisia ratkaisuja käytetään hyvin vähän uusissa hisseissä. Kahden nopeuden oikosulkumoottorikäytöllä saavutetaan parempi käyttömukavuus. Käyntiinlähtö ja ajo tapahtuvat yleensä suuren nopeuden käämillä, mutta ennen lopullista pysäytystä nopeus hidastetaan moottorin pienen nopeuden käämillä sopivaan arvoon, joka on useimmiten noin 1/4 täydestä nopeudesta. Nykyisin taajuusmuuttajat ohjaavat hissin oikosulkumoottoreja. Taajuutta ja jännitettä muuttamalla saadaan hissi liikkeelle pehmeästi ja pysähtymistarkkuus saadaan tarkaksi kuormasta riippumatta.
[muokkaa] Jarrut
Hissin jarru tehdään aina niin, että se sulkeutuu itsestään, kun sitä auki pitävä sähkövoima häviää, olipa syy mikä tahansa. Tavallisesti jarrun avaa sähkömagneetti ja sulkee jousi. Turvallisuuden vuoksi yleensä käytetään kahta jousta, joilla saa olla yhteisinä osina enintään magneettikela ja jarrupyörä. Hissin jarru voi toimia joko työjarruna tai pidätysjarruna. Taajuusmuuttajakäytössä jarru toimii pidätysjarruna, eli se sulkeutuu vasta, kun hissi on ensin pysäytetty sähköisen jarrutuksen avulla. Vanhemmissa hisseissä työjarru on varsin yleinen, joten huollon yhteydessä tarkastetaan aina jarruhihnat, jotka uusitaan tarvittaessa.
[muokkaa] Vaihde
Hissikoneistossa käytetään lähes yksinomaan kierukkavaihteita, koska muita vaihdetyyppejä on vaikea saada käymään tarpeeksi värinättömästi. Nopeudesta 2,5 m/s alkaen käytetään kuitenkin yleensä kokonaan vaihteettomia koneistoja, joissa vetopyörä on suoraan hidaskäyntisen moottorin akselilla. Kestomagneettimoottoriin perustuvat koneistot ovat tyypillisesti vaihteettomia.
[muokkaa] Vetopyörä
Jos köydet yksinkertaisesti johdetaan puolipyöreillä urilla varustetun vetopyörän yli, kitka ei riitä. Riittävän kitkan saavuttamiseksi käytetään seuraavanlaisia uratyyppejä:
- alileikattu ura
- kiilaura
Alileikatuilla urilla pyritään siihen, ettei tilanne muuttuisi vetopyörän kuluessa ja köyden painuessa syvemmälle uraan. Kiilauralla köyden kuluminen ei aiheuta muutosta kitkaan, mutta köysien tulee olla läpimitaltaan samankaltaisia toistensa suhteen.
[muokkaa] Vastapaino
Vastapainon tarkoitus on, että nostaminen ei vaatisi niin paljon energiaa, kun korin painoa ei tarvitse nostaa ylös. Vastapainon oikea mitoitus on tyhjän korin paino + 50 % nimelliskuormasta. Esimerkiksi neljän hengen hissillä (320 kg) korin painon ollessa 500 kg vastapainon oikea suuruus on 660 kg.
[muokkaa] Köydet
Köyden rakenne määräytyy suurelta osalta vetopyörän puristavien urien aiheuttamasta rasituksesta. Hissiköysille tunnusomaista ovat esimerkiksi seuraavat piirteet: paksummat langat kuin esim. nosturiköysissä sellainen säikeen rakenne, jossa jokainen pintalanka tukee koko pituudeltaan kahteen sisemmän kerroksen lankaan. Useimmiten 8 säikeisiä, mutta myös 6-säikeisiä köysiä käytetään. Hissiköysi ei paksujen lankojensa vuoksi kestä yhtä pieniä taivutushalkaisijoita kuin nosturiköysi. Useimmissa määräyksissä vaaditaan, että taivutushalkaisijan on oltava 40 kertaa köyden halkaisija. Hissiköyden sydän on tavallisesti orgaanista kuitua. Sydämen tehtävänä on ennen kaikkea tukea terässäikeitä niin, että köysi pysyy pyöreänä ja terässäikeiden välillä on joko pienet raot, tai ne koskettavat toisiaan melko kevyseti. Myös terässydämisiä hissiköysiä käytetään, varsinkiin suurilla nostokorkeuksilla. Niiden etuna on ennen kaikkea vähäisempi joustavuus.
[muokkaa] Johteet
Yleisin johdeprofiili on T-kisko, mutta varsinkin aikaisemmin on käytetty paljon myös pyöreitä tankoja. T-johteeseen on helppo kiinnittää erilaisia kuilukojeita. Johteet tulevat työmaalle viiden metrin pituisina pätkinä, joita yhteen liittämällä saavutetaan kulloinkin tarvittava mitta. Johteiden asennus valmisteluineen on tarkkaa puuhaa. Kuiluun tiputetaan luotilangat, joiden avulla lasketaan johteiden oikea paikka eri pysähtymistasojen suhteen. Kun luotilangat ovat oikealla paikalla ne kiinnitetään tukevasti ja aloitetaan johteiden asennus ja rihtaus. Johteiden tulee olla suorassa sekä niiden välisen etäisyyden toisistaan tulee olla koko kuilun matkan sama. Johteiden asennuksessa käytettävällä rihtaustyökalulla saadaan myös harjavastakkaisuus kohdalleen. Hissin nimellisnopeuden kasvaessa myös johteille asetettavat vaatimukset kasvavat, usein täytyykin johteet rihdata useammin kuin kerran.
[muokkaa] Kori
Hissikorissa on yleensä kaksi pääosaa, kantava kehys (raamit) ja sen sisällä oleva varsinainen kori. Kehykseen kuuluvia palkkirakenteita nimitetään usein tarraajaksi, vaikka nimitys onkin harhaanjohtava. Kori eristetään kehikosta jousilla ja kumeilla. Näin saavutetaan koriin parempi ajomukavuus. Korit ovat nykyään materiaaliltaan metallia mutta puukorit olivat 1950-luvulle saakka varsin yleisiä. Koriin kiinnitetään korikaapelit joiden välityksellä kori on yhteydessä hissin ohjauskeskukseen. Korikaapelit ovat yleensä muodoltaan lattakaapelia ja sisältävät 18 johdinta.
[muokkaa] Tarraaja
Köysien katkeamista ei käytännöllisesti katsoen koskaan tapahdu nykyaikaisessa, huolletussa ja tarkastetussa hississä. Vapaa putoaminen muistakin syistä on hyvin epätodennäköistä. Eräitä tapauksia tiedetään sattuneen siten, että vastapainon päällä olevan taittopyörän (1/2 ripustus) akseli on leikannut kiinni ja akseli katkennut. Myös korin erittäin suuresta ylikuormituksesta saattaisi aiheutua vaaratilanne köysien alkaessa luistaa vetopyörällä. Tilanteissa joissa korin nimellisnopeus ylitetään noin 20% tulee nopeudenrajoittajan laukaista tarraaja. Tarraajia on kahta eri tyyppiä: salpa- ja luisutarraaja. Edelliset pysäyttävät hissin periaatteessa hetkellisesti, joten se soveltuu ainoastaan hitaisiin hisseihin. Tyypilliseen luisutarraimeen kuuluu kumpaakin johdetta kohti luistava pihti sekä yksi tai kaksi kiilaa. Nopeudenrajoittajan köysi vetää kiilat alustavasti sisään, minkä jälkeen ne hissin liikkeestä johdosta jatkavat matkaa asetettavaan pysäyttimeen asti jännittäen samalla pihtejä. Tämän jälkeen kiilat vastakappaleineen alkavat luistaa johdetta pitkin pysäyttäen korin vähitellen. Luisutarraaja on säädettävä varsin tarkasti, jotta se olisi luotettava ja vaaraton. Liian kova jarrutusvoima saattaa pysäyttää hissin vaarallisen rajusti, jos siinä on kevyt kuorma ja se kiihtyy ylinopeuteen esim. sähkövian vuoksi. Määräyksissä oleva hidastuvuuden maksimiarvo aiheuttaa sen, että tarraustilanteessa korissa olevan henkilön jalkoihin kohdistuu hänen painonsa noin 3,5-kertaisena. Tarraajat rakennetaan yleensä niin, että ne palautuvat toimintakuntoon koria nostettaessa.
[muokkaa] Ovet
Hississä on ovet joko vain kuilunovissa tai lisäksi korin kulkuaukossa. Kuilunovien ja niiden lukituksen tulee lähinnä poistaa seuraavat vaarat:
- Kuiluun putoaminen
- Leikkautuminen hissin lähtiessä liikkeelle ovet auki
- Tulipalon leviäminen kerroksesta toiseen, ei tosin avoportaiden yhteydessä.
Vanhoissa asuintalojen hisseissä, jotka on rakennettu 1950-luvulla ja sitä ennen, on usein korissa saksiovi, joka vedetään sivulle. Näiden jälkeen koreissa ei käytetty useinkaan ovia, mutta 1990-luvulta lähtien on palattu takaisin ovellisiin koreihin turvallisuuden takia.
Nykyiset turvallisuusmääräykset vaativat myös koriin omat ovet. Kääntöovellinen hissi on Suomessa varsin yleinen johtuen hitaissa nopeuksista. Korin ovien puuttumisesta aiheutuvia vaaratilanteita pyritään vähentämään määräyksillä. Kynnysrako saa olla korkeintaan 10mm sekä kori on varustetta turvakynnyksellä, joka pysäyttää hissin jos kynnykseen joutuu jotakin.
Henkilöhissin automaattiovet rakennetaan tavallisesti liukuovina. Koneisto on melkein aina korin katolla ja siten rakennettu, että se käyttää korin ovia, ja nämä vuorostaan ottavat mukaansa kuilunovet. Yleisin automaattiovityyppi on keskeltä aukeava kaksipuolinen liukuovi.
[muokkaa] Hissin turvalaitteet
Hississä on useita turvalaitteita, jotka takaavat matkustajan turvallisuuden.
[muokkaa] Nopeudenrajoittaja
Nykyisten määräysten mukaan tarraaja saa toimintakäskynsä poikkeuksitta ainoastaan nopeudenrajoittajalta. Nopeudenrajoittaja sijoitetaan yleensä konehuoneeseen. Hissin liike ja toimintakäsky tarraajalle välitetään köyden avulla. Nimellisnopeuden ylittyessä nopeudenrajoittimessa oleva sähköinen kosketin katkaisee hissin ohjauspiirin, joka pysäyttää hissin jos kori kuitenkin jatkaa matkaansa alaspäin kiihtyen nopeudenrajoittaja pysähtyy ja lukittuu paikalleen. Tämä pysäyttää kehällä oleva köyden liikkeen, joka puolestaan vetää tarraimessa kiilat ylös. Nopeudenrajoittajanköyden katkeamista valvotaan kuilun alapäässä sijaitsevaan kiristyspainoon sijoitetulla koskettimella.
[muokkaa] Kuilunoven lukitus
Jotta leikkautumis- että putoamisvaara saataisiin todella luotettavasti poistetuksi, täytyy aina ennen hissin liikkeelle lähtöä sähköisesti valvoa, että kaikki ovet ovat kiinni niin, että niitä ei voi käsin avata. Edellinen valvotaan hissin ovissa ns. ovikoskettimien ja jälkimmäinen lukkokoskettimien avulla. Jotta jälkimmäinen ehto saataisiin toteutettua, käytetään liikkuvaa lukkorataa, joka magneetin avulla sulkee lukon ennen hissin lähtöä ja vastaavasti avaa oven lukon hissin saapuessa kerrokseen. Turvallisuutta on useissamalleissa parannettu lukon salpaan yhdistetyllä laitteella, joka estää lukkokosketinpiirin sulkeutumisen, ellei salpa ole työntynyt nimenomaan ovessa olevaan koloon. Myös magneeteilla ohjattavia koskettimia käytetään estämään esim. pikkupoikien mahdollisuutta ajaa hissiä ovet auki, koska tästä on aiheutunut tapaturmia. Automaattiovissa ei aina ole erikseen ovi- ja lukkokoskettimia, vaan molemmat toiminnot voidaan yhdistää samaan koskettimeen.
[muokkaa] Rajakatkaisija
Rajakatkaisijoiden tulee pysäyttää hissi päätykerroksissa, tulipa normaaleihin pysähtymislaitteisiin minkälainen vika tahansa. Seuraavanlaiset järjestelyt ovat yleisiä: Suoraan korista liikkeensä saavat vivut, joiden liike välitetään konehuoneeseen teräsnauhalla. Nopeudenrajoittimen köyteen kiinnitetyt kumiletkut tms. Nämä laukaisevat konehuoneessa olevan rajakatkaisijan. Itse rajakatkaisijan sijoitus kuiluun, jos se ei katkaise moottorin päävirtaaeikä siis tarvitse paksuja kaapeleita. Nykyisissä määräyksissä ei enää vaadita päävirtakatkaisua, joten rajakatkaisijat sijoitetaan kuiluun ja korissa oleva rata osuessa kytkimeen katkaisee turvapiirin.
[muokkaa] Puskuri
Puskurien tarkoitus on sekä suojella korin arkoja osia kuten johdinkenkiä että varata korin alle kyyristymistila. Kuilun pohjalla on toisin sanoen oltava tila, joka hätätapauksessa voi pelastaa asentajan hengen. Vanhemmista hisseistä tämä suoja-alue usein puuttuu, koska sen aikaiset määräykset eivät sitä vaatineet. Hitailla hisseillä puskurit voivat ilman suurta vaaraa olla jäykätkin. Nämä ovat materiaaliltaan yleensä teräs-, muovi- tai kumijoustimia. Suuremmilla nopeuksilla puskurit ovat aina hydraulisia, energiaa hävittäviä. Hydraulisen puskurin tulee palautua itsestään toimintakuntoon, kun hissi siirretään puskurilta pois. Puskureihin sijoitetaan myös kosketin, joka valvoo puskurin toimintaa.
[muokkaa] Pysäytyslaite korissa
Hissimääräykset vaativat, ettei hissi pysäytyslaitteen käytön jälkeen saa lähteä itsestään liikkeelle. Tämä on yleensä toteutettu koriin sijoitetulla seisnapilla. Napin painamisen jälkeen normaali tilanne palautuu, kun ovi avataan tai jotain korikutsua painetaan.
Automaattiovellisissa hisseissä ei ole seisnappia vaan "ovi auki" -nappi, joka luonnollisesti saa toimia vain hissin ollessa kerroksessa.
[muokkaa] Liikkuva kynnys
Kuten jo edellä todettiin kääntöovellinen hissi varustetaan kynnyksellä joka pysäyttää hissin liikkeen jos kynnyksen ja seinän väliin joutuu jotain. Kynnys joustaa sisäänpäin ja kynnykseen sijoitettu kosketin katkaisee turvapiirin. Koriin voidaan myös asentaa katon reunaan yläsuojalevy, joka toimii kuten kynnys.
[muokkaa] Hälytyslaitteet
Hissi varustetaan erityyppisillä hälytyslaitteilla takaaman hissiin juuttuneen ihmisen nopean ulospääsyn. Asuintaloissa oletetaan jonkun olevan aina kotona, joten hissit varustetaan korista toimivalla hälytyskellolla. Hissit varustetaan jatkohälytyksellä kuitenkin yhä useammin nykypäivänä. Hälytysnappia painettaessa, kellon soinnin lisäksi hälytys lähtee hälytyspalvelukeskukseen, josta soitetaan hissinhuoltajan päivystykseen. Hissinvalmistajilla on myös tarjolla hälytysjärjestelmiä, jolla korista saadaan suora puheyhteys palvelukeskukseen. Keskuksessa on tietokonejärjestelmä, joka näyttää mistä osoitteessa hälytys on annettu ja korissa olevaa henkilöä voidaan rauhoitella päivystäjän kiiruhtaessa paikalle pelastamaan asiakasta. Sähkökatkosten varalle hissiin asennetaan varavalaistus, jonka avulla näkee painaa hälytysnappia. Varavalaistus ja hälytyskello toimivat sähkökatkosten aikana akkujen avulla. Hissin ohjaustauluissa on nykyään monia turvallisuutta valvovia ominaisuuksia, kuten ajoajan valvonta, vaihevahti, kontaktoreiden valvonta, korivalon valvonta sekä moottorin kuumenemisen valvonta.
[muokkaa] Konehuoneeton hissi
Konehuoneettomalla hissillä tarkoitetaan rakennetta, jossa hissin nostokoneisto on sijoitettu hissikuiluun ilman, että erillistä konehuonetta tarvitaan. Se on yleistynyt 1990-luvulta alkaen. Konehuoneettomia hissejä on rakenteeltaan useita erilaisia.
Kone Oyj toi markkinoille ensimmäisenä hissiratkaisun, jossa hissin nostokoneisto sijoitetaan kuiluun ja ohjaustaulu sijoitetaan ylimmän kerroksen automaattioven viereen lukittavaan kaappiin. Hissiratkaisu on saanut nimekseen MonoSpace™. Koska konehuonetta ei tarvitse rakentaa laisinkaan saadaan hissin rakennuskustannuksia laskettua 25 %:lla. Kuilun ei tarvitse juurikaan olla paljon isompi kuin perinteisessä hississä. Koneen kehittämä EcoDisc™-koneisto sijoitetaan kuilun yläpäähän ja kiinnitetään johteeseen. Koska suurin osa hissin aiheuttamista voimista kohdistuu kuilun pohjalle ja rakennuksen perustoihin, on tämä ratkaisu omiaan vanhan talon hissiksi. Sen etuna hydrauliseen hissiin nähden on huomattavasti pienempi tehon tarve. Koneisto ei myöskään tarvitse öljyä, joten se on ympäristöystävällisempi kuin hydraulihissi.
Konehuoneettomassa hississä vastapaino sijoitetaan korin sivulle. Korin alla ja vastapainon päällä on taittopyörät, joiden kautta kierrätetään köydet. EcoDisc™-nostokoneisto painaa noin kolmanneksen tavallisen, vaihteellisen hissikoneiston painosta, ja koska se on vaihteeton, saavutetaan erittäin hyvä ajomukavuus. Yleensähän vaihteettomia koneistoja on käytetty vain suurilla nopeuksilla.
Koneen johdattama suuntaus kohti konehuoneettomia hissiä on saanut jatkoa kilpailijoiden taholta. Amerikkalaisen Otiksen versio perustuu uudenlaiseen nostoköyteen tai oikeammin nostovyöhön. Otiksen konehuoneeton hissi on nimeltään Gen2 ja siinä käytetään kolmea nostovyötä välittämään liike. Nostovyöt ovat kolme senttimetriä leveitä ja paksuudeltaan ne ovat kolme millimetriä. Vyön sisällä on ohuita terässäikeitä, joista on punottu pieniä nostoköysiä. Köydet on päällystetty kumilla ja näin ollen vyötä voidaan taivuttaa huomattavasti pienemmällä säteellä kuin perinteistä teräsköyttä. Vetopyörän halkaisija on ainoastaan 10 senttiä. Koneisto on vaihteeton ja siinä on kestomagneettimoottori. Koneisto on sijoitettu kuilun yläosaan korin ja vastapainon "väliin". Vastapaino on korin sivulla. Korin katolla on kaksi taittopyörää ja vastapainon yläpuolella on vastaavasti taittopyörä. Taittopyörät ovat luonnollisesti saman suuruisia kuin vetopyörä. Otis on sijoittanut kojetaulun kuiluun ja ylimmällä tasolla on ainoastaan pieni paneeli, josta huoltomies saa tietoa hissistä ja pystyy hätätilanteessa aloittamaan pelastustoimenpiteet.
Sveitsiläinen Schindler on myös tuonut markkinoille oman ratkaisunsa. Konehuoneeton hissi on saanut nimekseen EuroLift. Hissiä toimitetaan 320-1600 kg:n kuormilla aina 30:een kerrokseen saakka. Nopeus on joko 1 tai 1,6 m/s. Kilpailijoiden tavoin myös Schindler käyttää uutta vaihteetonta kestomagneettimoottoriin perustuvaa koneistoa, joka on sijoitettu kuilun yläpäähän. Schindlerin ratkaisusta tekee mielenkiintoisen se, että yhtiö on hylännyt teräksen kannatusköysistä ja kehittänyt maailman ensimmäisen synteettisen hissinkannatusköyden. Se on muodostettu useista kuiduista, joista on koottu pyöreä kokonaisuus. Köysi sisältää myös sähköä johtavan hiilikalvon, jolla pystytään tarkkailemaan kannatusköyden kuntoa. Köysi taipuu pienellä säteellä, joten vetopyörä saadaan pieneksi ja paremmin sopimaan kuiluun. Synteettistä köyttä ei tarvitse voidella ja se on neljä kertaa kevyempää kuin teräksinen. Köyden keveys vaikuttaa mm. siihen, että moottori voi olla pienikokoisempi ja tasausköyttä (kompensointiköysiä) ei tarvita.
[muokkaa] Hissialan sanasto
[muokkaa] A
- Alasivukonehissillä tarkoitetaan mekaanisvälitteistä hissiä, jonka konehuone on sijoitettu jollekin alimmista pysähdystasoista kuilun viereen ja jossa koneisto on osaksi kuilun puolella.
- Alasuojatila (alakyyristymistila) on se vapaa tila, joka jää korin ja kuilun pohjan väliin ja joka on korkeudeltaan ja poikkipinnaltaan niin suuri ja sen muotoinen, että siihen voi suojautua kyyristyneenä korin saavuttaessa alaääriasentonsa.
- Alaääriasennolla tarkoitetaan korin tai vastapainon alinta mahdollista asentoa kuilussa silloin kun kori tai vastapaino on mekaanisesti estetty laskeutumasta alemmaksi tai on kokoonpuristuneella puskurilla.
- Avokuilulla tarkoitetaan hissiverkolla suojattua kuilua. Kuilu voi olla myös osaksi avokuilu.
[muokkaa] E
- Ennakkoaukaisulla tarkoitetaan korin ja kuilun itsetoimivien ovien avautumisen alkamista jonkin verran ennen pysähdysaluetta.
[muokkaa] H
- Hissikuilulla (kuilulla) tarkoitetaan sitä suljettua tilaa, jossa kori ja vastapaino liikkuvat ja jonka tilan rajoittavat kuilun seinät, ovet, pohja ja katto.
- Hissitiloilla tarkoitetaan niitä tiloja seinineen, lattioineen ja kattoineen, jotka muodostavat kuilun, konehuoneen, pyörästökomeron tai jonkin muun hissitarkoituksiin käytettävän tilan.
- Hissiverkolla tarkoitetaan kuilun seinässä käytettävää teräslankaverkkoa.
- Huoltokirja on hissin konehuoneessa säilytettävä kirja, johon hissinhuoltaja tekee huoltoa, vikoja ja niiden korjauksia koskevat merkinnät.
- Huoltoajolla tarkoitetaan hissin liikettä, jota korin katolla huoltotyössä oleva asentaja voi ohjata huoltoajonapeista.
- Hydraulisessa hississä kori saa liikkeensä nesteen liikuttaman männän avulla joko välittömästi tai välillisesti.
[muokkaa] I
- Itsekantavassa korissa ei ole erillistä kehystä (vrt. korin kehys) .
- Itsetoimivat ovet ovat koneiston avulla avautuvia tai sulkeutuvia korin ja kuilun kulkuaukon ovia.
[muokkaa] J
- Jalkasuojus on tavarahenkilöhissien veräjien alaosaan asetettu suojus, joka estää jalan joutumisen korin kynnyksen yli. Jalkasuojus on myös korin kynnyksen alapuolella oleva pystysuora levy, jonka tarkoituksena on estää jalan työntyminen korin kynnyksen alle pysähdystasolla seisottaessa ja korin liikkuessa alaspäin avoimin kuilun ovin tarkkuusasetusnopeudella tai itsetoimivien ovien avautuessa korin lähestyessä ylhäältä päin pysähdysaluetta. .
- Jarru on laite, joka pysäyttää hissin koneiston ja pitää korin paikallaan käyttömoottorin virran katkettua. .
- Jarrun avauslaitteella avataan jarru haluttaessa käyttää koneistoa käsin.
- Johteet ohjaavat ja pitävät korin ja vastapainon radallaan.
[muokkaa] K
- Kannatinryhmä on kahden tai useamman kannattimen muodostama joukko köysiä tai ketjuja, joille kuormitus on jaettu mahdollisimman tasan.
- Kannattimet ovat köysiä tai ketjuja, joiden varassa kori ja vastapaino riippuvat.
- Kattoluukku on korin katossa oleva luukku, jota käytetään pelastusaukkona tai hissinhuoltajan kulkutienä.
- Ketjuhississä siirretään liike koneistosta korille tai vastapainolle ketjupyörän kautta. Ketjun luistamattomuuden takia tämä hissityyppi on verrattavissa telahissiin.
- Konehuone on sähkötila, jossa on vain hissiin kuuluvia laitteita (koneistoja, kojetauluja, jakokeskuksia tms.).
- Koneistossa voi olla seuraavia osia: käyttömoottori, jarru, vaihde ja vetopyörä, tela tai ketjupyörä sekä hydraulisen hissin pumppu, venttiilit, sylinteri ja mäntä. Näiden avulla kori nostetaan, lasketaan ja pysäytetään.
- Kori on se osa hissiä, jossa kuljetettava kuorma sijaitsee.
- Korin hypyllä tarkoitetaan sitä korin jatkamaa matkaa ylöspäin, joka tapahtuu vastapainon puristettua puskurinsa kokoon tai vastapainon saavutettua kiinteän alustansa.
- Korin kehys, joka kantaa korin, koostuu teräksisistä ala- ja yläpalkeista sekä niitä sitovista tangoista. Kehykseen on kiinnitetty kannattimet tai niiden taitopyörät tai koria nostava mäntä, ohjauskengät tai -rullat, tarrainpesät tms.
- Korin vastapainolla tarkoitetaan telahississä tai ketjuhississä sitä vastapainoa, josta lähtevät kannattimet ohjataan taittopyörien tai ketjupyörien kautta koriin ja jolla kumotaan korin painoa.
- Kuilun alaosa on alimman pysähdystason ja kuilun pohjan väliin jäävä kuilun osa.
- Kuilun oven lukko estää kuilun oven avaamisen kuilun ulkopuolelta.
- Kiinteällä lukkoradalla varustetussa hississä korin ollessa poissa pysähdysalueelta ja
- Liikkuvalla lukkoradalla varustetussa hississä muulloin kuin korin ollessa pysähtyneenä kyseisen pysähdysalueen kohdalle.
- Kuilun oven (lukon) avauslaitteella voidaan kuilun ovi avata tarvittaessa silloin, kun kori ei ole oven takana.
- Kuilun yläosa on ylimmän pysähdystason ja kuilun katon väliin jäävä kuilun osa.
- Köyden vähimmäismurtokuormalla tarkoitetaan köyden nimellispoikkipinnan ja lankojen nimellisvetolujuuden ja köysirakenteelle sopivan kertoimen tuloa.
- Köysihississä käytetään kannattimina teräsköysiä.
- Köysipuristimella kiinnitetään vetopyörähississä tarvittaessa köydet vetopyörään urissaan luistamattomiksi.
[muokkaa] L
- Lastausajoalueella tarkoitetaan pysähdystasosta ylöspäin olevaa aluetta, jolla koria voidaan ajaa avoimin ovin kuormattaessa koria auton lavalta tms.
- Liikkuvalla suojakynnyksellä tarkoitetaan ovettoman ja veräjättömän korin kynnyksessä olevaa laitetta, joka pysäyttää hissin käynnin jonkin esineen puristuessa kuilun seinän ja korin kynnyksen väliseen rakoon.
- Luisutarrain kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa vähitellen. Suuruudeltaan rajoitettu tarrausvoima saadaan aikaan ruuvien tai jousien puristaessa kiilat johdetta vasten.
- Lukkorata avaa kuilun oven lukon salvan pysähdysalueella korin ollessa pysähtymässä tai pysähdyttyä sallien oven avaamisen.
[muokkaa] M
- Muotoaan muuttamaton vetopyörän ura on köysiura, jonka vetokyky ja pintapaine köyden ja uran pinnan välillä muuttuvat uran kuluessa. Tällainen ura on kuulaura (vetokyky ja pintapaine pienenevät).
[muokkaa] N
- Nimelliskuorma on kuorma, jolle hissi on suunniteltu.
- Nimellisnopeus on nopeus, jolle hissi on suunniteltu. Tarkkuusasetusnopeus, lastausalueajonopeus tai pysähdystasolletulonopeus ei ole nimellisnopeus.
- Nopeudenrajoitin on laite, joka saavutettuaan toimintanopeutensa saa alaspäin kulkevan korin tai vastapainon tarraimen toimimaan ja siten korin pysähtymään.
- Nopeudenrajoittimen sähköinen turvalaite on hissin korin nopeudenrajoittimessa tai vastapainon nopeudenrajoittimessa oleva kytkin, joka katkaisee ohjausvirran hissin ajaessa tietyllä ylinopeudella alas- tai ylöspäin samoin kuin nopeudenrajoittimen toimiessa. .
- Nopeudenrajoittimen köyden kiristyspainon kytkin katkaisee ohjausvirran ennen kuin kiristyspaino laskeutuu kuilun pohjaan.
- Nopeudenrajoittimen toimintanopeus on hissin nimellisnopeutta suurempi nopeus, jolla nopeudenrajoittimen köysi pysäytetään tai köyttä aletaan jarruttaa tarraimen saattamiseksi toimintaan.
- Nostokorkeus on hissin päätepysähdystasojen väli.
[muokkaa] O
- Ohjauksella tarkoitetaan ohjauslaitteiden aiheuttamia kytkentätoimintoja, joiden vaikutuksesta kori lähtee liikkeelle, pysyy liikkeessä ja pysähtyy määrätyssä kohdassa.
- Ohjausjännite on ohjausvirtapiirissä normaalissa tilassa esiintyvän jännitteen tehollisarvo (vaihtovirta) tai keskiarvo (tasavirta).
- Ohjausjärjestelmä ottaa vastaan hissille annetut kutsut ja muun liikennetiedon ja määrää niiden perusteella hissin kulkusuunnan ja pysähtymiskerroksen sekä antaa hissin käyttäjille tarpeelliset merkinannot.
- Suoraa ohjausta käytettäessä ohjausjärjestelmä vastaanottaa ja toteuttaa vain yhden ajokäskyn kerrallaan
- Koontaohjausta käytettäessä kori poimii matkustajia tai jättää heitä matkalla alaspäin tai ylöspäin tai molempiin suuntiin.
- Ohjauskengät tai ohjausrullat ovat koriin ja vastapainoon kiinnitettyjä laitteita, jotka ohjaavat koria ja vastapainoa johteissaan.
- Ohjausvirtapiirejä ovat kaikki ne virtapiirit, joihin kuuluvilla ohjauslaitteilla saadaan aikaan korin liikkeellelähtö, kulkusuunnan valinta, kiihdytys, kulku, hidastus, pysähtyminen, liikkuvan lukkoradan ja ovikoneiston liikkeet tms.
- Osastoivalla hissikuilulla tarkoitetaan paloteknisesti osastoivin rakennusosin rajoitettua hissikuilua. Osastoiva hissikuilu voi myös olla osa hissikuilusta.
- Ovikosketin on turvakosketin, joka avautuu kuilun oven avautuessa ja katkaisee ohjausvirtapiirin.
[muokkaa] P
- Pelastusovea käytetään henkilökuljetukseen sallitun hissin kuilussa helpottamaan pelastustoimia pystysuorassa suunnassa kaukana toisistaan olevien pysähdystasojen välissä.
- Piirikaavioista käyvät selville hissin virtapiirien kytkennät kojeineen ja merkintöineen.
- Poistumisovi on hissin korin seinässä oleva ovi, josta voi päästä viereisen hissin koriin ja jota käytetään ainoastaan pelastustoimen yhteydessä.
- Puskuri on kuilun pohjalle asennettu joustava alusta tai jousella tai öljyllä jarruttava laite, jonka tarkoituksena on estää matkustajien sekä korin ja vastapainon vahingoittuminen. Puskuri pysäyttää korin ja vastapainon vähitellen.
- Pysähdystasolla tarkoitetaan sitä korin radan tasoa, jolta korin kuormaaminen tai purkaminen normaalisti tapahtuu.
- Pysäytyslaite korissa on punainen painonappi (seis-nappi) tai kytkin, jolla kori saadaan pysähtymään mihin kohtaan tahansa normaalilla ajoradallaan.
- Pyörästökomero on tila, jossa hissin taittopyörät ja mahdolliset muut vain hissiin kuuluvat laitteet koneistoa ja kojetaulua lukuun ottamatta sijaitsevat.
- Pääkytkimellä saadaan hissi ja siihen liittyvät sähkölaitteet jännitteettömiksi lukuun ottamatta korin ja kuilun valaistusta, hälytyslaitteistoa, tms.
- Päätepysähdystasolla tarkoitetaan alinta ja ylintä pysähdystasoa.
- Päävirtapiirit yhdistävät verkkoon käyttömoottorin, generaattorin moottorin tms.
[muokkaa] S
- Salpakoskettimella tarkoitetaan kuilun oven lukon salpaa pakkoliikkeisesti seuraavaa turvapiirin kosketinta.
- Salpatarrain on tarrain, joka toimiessaan kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa käytännöllisesti katsoen viiveettä. Suureksi kasvava tarrausvoima saadaan aikaan vetämällä rullia, kiiloja, epäkeskoja tms. tarrainpesässä johteita vasten.
- Suojatunnelia käytetään eräiden erikoishissien kuormausaukkojen edessä.
[muokkaa] T
- Taittopyörän tehtävänä on ohjata tai kannattaa kannattimena olevaa köyttä.
- Tarkkuusasetuksella tarkoitetaan korin lattian asettamista ja pitämistä mahdollisimman tarkasti pysähdystasolla korin ensin pysähdyttyä lähelle pysähdystasoa. Tarkkuusasetus korjaa korin lattian asennon korin kuormituksen muuttuessa.
- Tarrain on hissin korin tai vastapainon kehykseen kiinnitetty mekaaninen laite, jonka tehtävänä on pysäyttää ja sitten pitää paikoillaan johteissa alaspäin kulkeva kori tai vastapaino silloin, kun nopeus kasvaa määrättyä arvoa suuremmaksi. Tarraimeen kuuluu yleensä kaksi tarrainpesää.
- Tarrainkytkin pysäyttää hissin koneiston käynnin tarrauksen tapahduttua eikä salli ohjausta ennen kuin tarrain on vapautettu.
- Tarrainpesä kiiloineen tai rullineen on se tarraimen osa, joka korin tai vastapainon kehykseen kiinnitettynä, vähintään yksi johdetta kohden, tarraimen toimiessa pysäyttää ja sitten pitää paikoillaan alaspäin kulkevan korin tai vastapainon.
- Tasausköyttä (-ketjua) käytetään kannattimien painon kumoamiseen.
- Tela on sylinteri, jonka pintaan on sorvattu kierremuotoon urat, joihin telahissin kannatusköydet kiertyvät.
- Telahississä siirretään liike koneistosta korille tai vastapainolle telan sisälle kiinnitettyjen ulkopinnan uriin kiertyvien köysien avulla.
- Turvapiirillä tarkoitetaan ohjausvirtapiiriä tai sen osaa, jossa turvakytkentöjen ja -koskettimien kanssa on sarjassa niiden kontaktorien ohjauskelat, joiden koskettimien avautuminen pysäyttää hissin.
[muokkaa] U
- Umpikuilulla tarkoitetaan tiivein rakennusosin rajoitettua hissikuilua. Umpikuilu voi olla joko osastoitu tai osastoimaton. Kuilu voi olla myös osaksi umpikuilu.
[muokkaa] V
- Vaa'at ja jouset, jotka liittyvät kannattimiin, ovat laitteita, joilla kannattimille tuleva kuormitus tasataan niiden kesken.
- Vaihde on käytt5ömoottorin ja vetopyörän, telan tai ketjupyörän väliin sijoitettu pyörimisnopeuden pienentäjä.
- Vaihteellinen koneisto on koneisto , jossa moottorin pyörimisnopeus pienennetään sopivaksi vetopyörän, telan tai ketjupyörän pyörimisnopeudeksi.
- Vaihteeton koneisto on koneisto, jossa vetopyörä on sijoitettu moottorin akselille, joten vetopyörällä ja moottorilla on sama pyörimisnopeus.
- Vaimennettu salpatarrain on tarrain, jossa puskuri tai useampia puskureita on asennettu erityisen salpatarrainkehyksen ja koria kantavan kehyksen väliin, jolloin kori voi liikkua kehysten välisen puskurin ja jouston verran kehyksessään ohjattuna. .
- Valaistusvirtapiirillä tarkoitetaan virtapiiriä, johon kuuluvat korin ja kuilun valaisimet ja mahdollisesti pistorasiat ja korin tuuletin.
- Varaleuka (narrauslovi, narrauspala) on kuilun oven salvassa oleva mekaaninen varmuuslukinta.
- Vastapainolla kumotaan korin paino ja osa kuorman painosta.
- Vastapainon hypyllä tarkoitetaan vastapainon jatkamaa matkaa ylöspäin korin puskurin puristuttua kokoon tai korin saavutettua kiinteän alustansa.
- Vaste on levy tai alusta, jonka tehtävänä on koskettaa ensimmäisenä puskuria.
- Veräjäkosketin estää veräjällisen hissin korin liikkeelle lähdön veräjän ollessa jonkin verran auki. Jos veräjä on avattavissa korin liikkuessa, veräjäkosketin pysäyttää hissin avattaessa veräjää hieman.
- Veräjällä tarkoitetaan hissin korin kulku- tai kuormausaukkoon vedettävää osittain avonaista suojarakennetta, joka suojaa matkustajia ja tavaroita hissin liikkuessa.
- Vetopyörähississä siirretään liike koneistosta korille ja vastapainolle vetopyörän yli kulkevien köysien kautta kitkan välityksellä.
- Vetopyörällä tarkoitetaan pyörää, johon on sorvattu sellaiset urat, että niiden ja kannattimien välisen kitkan avulla kori saadaan liikkeelle, pidetään liikkeessä ja jarrutetaan pysähdyksiin.
[muokkaa] Y
- Ylikuormasuoja estää hissin ohjauksen jossakin vetopyörähissityypissä korin ollessa vähintään 15% ylikuormitettuna. Tämän tarkoituksena on köysien luiston estäminen vetopyörän urissa. Ylikuormasuojalla tarkoitetaan myös hydraulisen hissin ylipaineventtiiliä.
- Ylikuormitussuoja on itsetoimiva suojalaite tai -laitteiden yhdistelmä, joka suojaa sähkölaitteita vahinkoa tai vaaraa aiheuttavalta ylikuormitukselta.
- Yläsivukonehissillä tarkoitetaan mekaanisvälitteistä hissiä, jonka koneisto on sijoitettu ylimmälle pysähdystasolle kuilun viereen ja jonka konehuone on avoimessa yhteydessä kuilun kanssa.
- Yläsuojatila (yläkyyristymistila) on se vapaa tila, joka jää korin katon ja kuilun katon väliin ja joka on korkeudeltaan ja poikkipinnaltaan niin suuri ja sen muotoinen, että siihen voi suojautua kyyristyneenä vastapainon saavuttaessa alaääriasentonsa ja korin hypättyä.
- Ylä-ääriasennolla tarkoitetaan korin tai vastapainon ylintä mahdollista asentoa juuri hypyn päättymishetkellä tai sen kohdattua mekaanisen esteen (yläpuskurin).
- Yläsuojalevy on korin kulkuaukon yläreunaan asennettu saranoitu levy, joka pysäyttää korin liikkeen käännettäessä levyä ylöspäin. Sen tarkoituksena on pysäyttää hissi esim. silloin, kun vaatekappale on jäänyt kuilun oven väliin ja kori kulkee alaspäin.
[muokkaa] Ä
- Äärirajakytkin pysäyttää itsetoimivasti koneiston käynnin korin ohitettua päätepysähdystason.
Suomalainen Kone-yhtiö on yksi maailman suurimmista hissien valmistajista.
[muokkaa] Hissejä valmistavia yhtiöitä:
- Amslift (ent. Amsler)
- Schindler
- Kone Oyj
- Thyssen
- Grahams
- ASEA-Graham
- ABB
- DEVE
- Bauer
- Gold Star
- Otis
- Kalea
- Inliftor
- Mitsubishi
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- Vilkko Virkkala, Hissitekniikan perusasioita. 1983
- Hissiturvallisuusmääräykset 1994
- Kone Oyj:n teollisuusoppilaitoksen muistiinpanot
- Otisin historiasivut
