Irgun
Wikipedia
Irgun Tzva'i Le'umi (lyhyemmin Irgun tai heprealaisen lyhennyksen mukaan Etzel) eli "kansallinen sotilasorganisaatio" oli siionistinen taistelujärjestö, joka irrottautui 1931 Avraham Tehomin johdolla vanhemmasta Haganah-järjestöstä. Haganah oli perustettu 1920 suojelemaan Palestiinan juutalaissiirtolaisia arabien hyökkäyksiä vastaan. Pieni määrä juutalaisia oli asunut alueella läpi ottomaanien ajan. Irgunia pidetään näkökannasta riippuen terroristi- tai vapautusjärjestönä.
[muokkaa] Historiaa
Ensimmäinen maailmansota aiheutti ottomaanien vallan luhistumisen Palestiinassa, ja Kansainliitto antoi alueen brittiläisten huostaan. 1920-luvulla alkoivat Palestiinan arabian ja juutalaissiirtolaisten yhteenotot ja britit alkoivat rajoittaa juutalaisten muuttoa arabien rauhoittelemiseksi. Puolan hallitus antoi Irgunille salaista tukea vuonna 1936 ilmeisesti toivoen helpottavansa juutalaisten muuttoa getoista Palestiinaan.
Irgun lähti 1937 Zev Jabotinskin esittämien siionistisen revisionismin periaatteiden mukaan vastustamaan myös brittiläistä hallintoa luodakseen puhtaasti juutalaisen valtion kyseiselle alueelle. Liike kävi aktiivisesti arabien kimppuun aiheuttaen ongelmallisen tilanteen poliittisia toimintamenetelmiä korostaneelle Jewish Agencylle.
Toisen maailmansodan alettua osa Irgunista siirtyi brittien puolelle Britannian armeijaan, ja osasta muodostettiin itsenäinen juutalaisprikaati.
Abraham Sternin johtama osa Irgunista jatkoi brittien vastaista taistelua toisen maailmansodan ajan. Joulukuussa 1943 ryhtyi Irgunin johtajaksi Menachem Begin, ja Irgun alkoi hyökätä poliisiasemia, toimistoja ja esikuntia vastaan sekä hankkivat näin briteiltä aseita ja ammuksia. Britit vastasivat joukkopidätyksillä. Irgun joutui maan alle ja Begin pakeni Tel Aviviin synagogaan uskonnon harjoittajaksi.
Jewish Agency ja sitä tukeva Haganah kävivät Irgunia vastaan ja luovuttivat sen jäseniä brittiviranomaisille tuomittaviksi. Toisen maailmansodan jälkeen kuitenkin Haganah pettyi britteihin, joilta se oli toivonut lievityksiä juutalaisten maahanmuuttorajoituksiin ja sekin yhtyi Irguniin ja Sternin (Lechi) ryhmään taistelemaan brittejä vastaan.
Toukokuussa 1946 Irgun räjäytti Kuningas Daavid Hotellin, missä majaili brittien mandaattihallinto. Räjäytys aiheutti satakunta kuolonuhria. Britit vastasivat joukkopidätyksillä. Haganahin toiminta lamautui sen johtajien tultua vangituiksi elokuussa 1946, mutta Irgun jatkoi taistelua ja brittien oli lisättävä joukkojensa määrää 100 000 sotilaaseen.
Britit pidättivät, karkottivat, ruoskivat julkisesti ja hirttivät juutalaisaktivisteja. Irgun vapautti 41 vankiaan brittien vartioimasta Arcen linnoituksesta. Kun britit hirttivät kolme Irgunin jäsentä, kaappasi Irgun kolme brittisotilasta ja hirtti heidät vastaukseksi.
Kun Israel itsenäistyi 1948 tarjoutui Irgun liittymään Haganahin pohjalle perustettuun Israelin armeijaan. Kun Irgunin Altalena -niminen vene oli tulossa Jaffan satamaan ammuksin lastattuna, halusi Haganah kaikki ammukset. Kiista Irgunin ja Haganahin välillä kiihtyi. Lopulta Haganah avasi tulen venettä vastaan, haavoitti sekä tappoi Irgunin jäseniä, ja vene upposi. Haganahin komentajana oli Jitzhak Rabin, josta tuli myöhemmin Israelin pääministeri.
Jewish Agencya ja Haganahia lähellä olevat perustivat Israelin hallitsevan työväenpuolueen, kun taas Irgunia lähellä ovat perustivat oikeistopuolue Likudin.
