Joséphine de Beauharnais
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Ranskankielisten nimien taivutus Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Joséphine de Beauharnais (23. kesäkuuta 1763 – 29. toukokuuta 1814) oli Napoléon Bonaparten ensimmäinen vaimo, ja kruunattiin Ranskan keisarinnaksi.
Syntyjään Marie-Josèphe-Rose Tascher de La Pagerie oli Les Trois-Îletsilta, plantaasilta Martiniquelta, jonka hänen isänsä Joseph-Gaspard de La Tascher, laivaston jalkaväen luutnantti omisti.
Kun hurrikaanit tuhosivat tilan 1766, perhe joutui kamppailemaan taloudellisesti. Isän sisar Edmee oli aatelismies François de Beauharnaisin rakastajatar, ja sai järjestettyä Joséphinen sisaren tämän pojan varakreivi Alexandre de Beauharnaisin (s. 1760) vaimoksi. 12-vuotias Catherine-Désirée kuitenkin kuoli ennen lähtöään Martiniquelta Ranskaan, ja vanhempi Joséphine tuli tilalle. Hän matkusti isänsä kanssa Ranskaan lokakuussa 1779 ja nai Alexandren 13. joulukuuta 1779 Noisy-le-Grandissa.
Alexandre oli häpeissään vaimonsa maalaisista tavoista ja sivistymättömyydestä, eikä halunnut esitellä tätä Marie-Antoinetten hovissa Versaillesissa. Vaikka avioliitto ei ollut täysin onnellinen, heillä oli kaksi lasta, Eugène de Beauharnais ja Hortense de Beauharnais. Maaliskuussa 1785 Joséphine lähti miehensä luota ja matkusti 1788 takaisin Martiniquelle. Vuonna 1790 orjakapina pakotti hänet palaamaan Pariisiin, jossa olivat tuolloin käynnissä vallankumousmelskeet.
Terrorin aikana 2. maaliskuuta yleisen turvallisuuden komitea (Comité de sûreté générale) määräsi hänen vallankumousarmeijassakin palvelleen aviomiehensä pidätettäväksi. Koska myös Joséphine oli liian lähellä vastavallankumouksellisia piirejä, komitea määräsi myös hänet pidätettäväksi 2. floréal II. Hänen aviomiestään syytettiin Mainzin huonosta puolustuksesta ja epäiltiin aristokraatiksi, joten hänet mestattiin giljotiinilla kesäkuussa 1794 veljensä Augustinin kanssa vallankumouksen torilla. Joséphine oli Carmesin vankilassa aina 9. thermidoria vallankaappaukseen asti, jonka jälkeen hänet vapautettiin.
Leski Joséphine de Beauharnais sai myöhemmin miehensä omaisuuden ja hän oli useiden johtavien poliitikkojen rakastajatar. Kuutta vuotta nuoremman kenraali Napoléon Bonaparten hän tapasi 1795. Tammikuussa 1796 Napoléon kosi ja he menivät naimisiin siviiliseremonialla 9. maaliskuuta 1796. Napoléon lähti lähes välittömästi sotimaan Italiaan, mutta lähetti romanttisia kirjeitä, joihin Joséphine ei vastannut.
Joséphine, joka oli luultavasti vähemmän rakastunut kuin Napoléon, otti ainakin Bonaparten suvun väitteiden mukaan Hippolyte Charlesin rakastajattarekseen. Luultavasti kostoksi Napoléon otti rakastajattarekseen alemman upseerin vaimon Pauline Bellisle Fouresin, jota myös Napoleonin Kleopatraksi kutsuttiin, koska suhde alkoi Egyptin sotaretken aikana 1798.
Tästä huolimatta Napoléon antoi palattuaan anteeksi ja maksoi Joséphinen keräämät valtavat velat, ja heidät vihittiin uudelleen uskonnollisin riitein Napoléonin vastustuksesta huolimatta 1. joulukuuta 1804 ja kruunattiin yhdessä keisariksi ja keisarinnaksi Pariisin Notre-Damessa 2. joulukuuta. Tämä ei ollut Bonaparten perheelle mieleen, eikä äiti osallistunut kruunajaisiin.
Joséphinen asema näytti nyt turvatulta, hänen tyttärensä Hortense nai Napoléonin veljen Louis Bonaparten ja Eugène Baijerin kuninkaan tyttären. Kuitenkin kun Joséphine ei kyennyt synnyttämään keisarille lasta, hänen täytyi myöntyä avioliiton mitätöintiin perillisen tuottamiseksi Napoleonille. Mitätöinti tapahtui sillä perusteella, että seurakuntapappi ei ollut ollut läsnä vihinnässä 1804, millä vältettiin paavia ja Itävallan keisari Fransia kauhistuttaneen avioeron mahdollisuus. Vuonna 1811 Napoleon nai Habsburg-sukuisen keisari Fransin tyttären Marie-Louisen.
Avioeron jälkeen Joséphine asui Château de Malmaisonissa lähellä Pariisia. Hän oli edelleen hyvissä väleissä Napoleonin kanssa. Napoleonin kukistumisen jälkeen hän sai Venäjän keisari Aleksanteri I:n suojeluksen. Joséphine kuoli difteriaan tai sepsikseen 1814. Yli 20 000 surijaa kävi tervehtimässä hyvää keisarinna Joséphinea. Vaikka monet vetosivat keisarinnan arvonimen säilyttämisen puolesta, hänet haudattiin Mme de Beauharnaisin nimellä.
