Mainz

Wikipedia

Vaakuna	Sijainti

Perustiedot
Osavaltio:	Rheinland-Pfalz
Pinta-ala:	97,75 km²
Väkiluku:	194 567 (30. syyskuuta 2006)
Väestötiheys:	1 990 asukasta/km²
Postinumero:	55001-55131
Rekisterikilpi:	MZ
Viralliset sivut:	www.mainz.de
Hallinto
Ylipormestari:	Jens Beutel (SPD)
Vahvin puolue:	CDU

Kirschgarten

Mainz on Rheinland-Pfalzin osavaltion pääkaupunki läntisessä Saksassa. Asukkaita kaupungissa on 194 567 (2006). Mainz sijaitsee Reinin varrella muodostaen kaksoiskaupungin joen toisella puolella Hessenissä sijaitsevan Wiesbadenin kanssa. Kaupunki tunnetaan parhaiten kirjapainon kehittäjän Johannes Gutenbergin ja televisiokanava ZDF:n kotikaupunkina, sekä jokavuotisesta karnevaalistaan, jota kerääntyy juhlimaan jopa yli miljoona ihmistä pitkienkin matkojen päästä. Tuoreimpana ylpeydenaiheena kaupungilla on jalkapallojoukkue 1. FSV Mainz 05, joka nousi kaudeksi 2004-2005 Saksan pääsarjaan Bundesliigaan. Kaupungin verrattain nuoresta yleisilmeestä pitää huolen yliopisto, jolla oli vuonna 2007 noin 34 500 opiskelijaa.

[muokkaa] Historia

Roomalainen kenraali Drusus perusti Mainzin edeltäjän, roomalaisen tukikohdan castrum Moguntiacumin, vuonna 13 eaa. Moguntiacumilla oli koko Rooman valtakunnan ajan sotilaallista merkitystä sijaintinsa ansiosta. Se oli mm. Rooman jokilaivaston tukikohta ja maakunnan pääkaupunki. Alemannit piirittivät kaupungin vuonna 368.

Vuoden 406 viimeisinä päivinä germaaniset heimot käyttivät harvinaista tilaisuutta hyväkseen ja ylittivät jäätyneen joen Mainzin kohdalla ja yllättivät roomalaisten puolustuksen. Tapahtumasta kertoo Wallace Breemin historiallinen romaani Eagle in the Snow.

Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen vuonna 476, frankit saivat Länsi-Euroopan haltuun Clovis I:n johdolla vuoteen 496 mennessä. Mainzista tuli sijaintinsa takia yksi Frankkien valtakunnan keskuksista. Clovisin seuraaja Dagobert vahvisti Mainzin muureja ja perusti sinne yhden valtaistuimistaan.

Vuonna 962 perustetussa Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa Mainzin arkkipiispa oli yksi vaaliruhtinaista. Keskiajalla Mainz oli slaaveihin ja germaaneihin kohdistuneen kristillisen käännytystyön keskus. Rooman lisäksi Mainz on ainoa hiippakunta, jota kutsutaan Pyhäksi istuimeksi (sancta sedes) ja Mainzin arkkipiispa oli perinteisesti primas germaniae, paavin sijaisia Alppien pohjoispuolella. Vuonna 1244 arkkipiispa Siegfried myönsi Mainzille kaupunginoikeudet, minkä myötä kaupunkilaiset saivat oikeuden valita valtuuston

Vuonna 1461 kaupunkia ravisteli kahden arkkipiispan välienselvittely. Kaupunkilaiset tukivat Diether von Isenburgia ja häntä vastassa oli Adolf II von Nassau, jonka paavi oli nimennyt. Vuonna 1462 Adolf II joukkoineen valtasi kaupungin ryöstellen ja tappaen 400 asukasta. Oikeudessa selviytyneille annettiin kaksi mahdollisuutta: ne, jotka eivät lupaisi seurata Adolfia (mm. Johannes Gutenberg), menettäisivät omaisuutensa ja ajettaisiin ulos kaupungista tai vangittaisiin, ja Adolfin seuraajat jakaisivat keskenään takavarikoidun omaisuuden. Uusi arkkipiispa riisti Mainzilta kaupunginoikeudet.

Kolmikymmenvuotisessa sodassa Mainz oli ruotsalaisten päämaja 1630–1632.

Ranskan vallankumouksen aikana vallankumousarmeija valloitti Mainzin vuonna 1792. 18. maaliskuuta 1793 Mainzin jakobiinit ja ympäröivien kaupunkien demokraatit julistautuivat ”Mainzin tasavallaksi”. Preussi ei halunnut nähdä demokraattista tasavaltaa Saksassa, joten sen armeija valtasi Mainzin ranskalaisten antauduttua 22. heinäkuuta 1793.

Vuonna 1797 ranskalaiset palasivat Napoleon Bonaparten johdolla. Tappioiden myötä Napoleonin oli vetäydyttävä toukokuussa 1814. Vuodesta 1816 vuoteen 1866 Mainz oli tärkein linnoitus Ranskan vastaisella rajalla, ja siellä oli huomattavasti sekä itävaltalaisia että preussilaisia sotilaita.

Preussin ja Itävallan sodassa 1866 Mainz oli neutraali vyöhyke. 1870–1871 käydyn Ranskan–Preussin sodan jälkeen Mainz menetti strategista merkittävyyttään, koska Saksan raja siirtyi länteen, kun Elsass-Lothringen siirtyi Saksalle.

Vuosisatojen ajan Mainzin asukkaat olivat kärsineet tilanpuutteesta ja sen aiheuttamista sairauksista. Vuonna 1874 Mainziin liitettiin Gartenfeldin alue, mikä kaksinkertaisti kaupungin pinta-alan ja antoi Mainzille mahdollisuuden osallistua teolliseen vallankumoukseen.

1800-luvun lopulla Mainziin rakennettiin uusi kaupunginosa Neustadt ja suunniteltiin uusi viemärijärjestelmä (sitten roomalaisten ajan) sekä rakennettiin joitain merkittäviä rakennuksia: Mainzin kaupungintalo, joka oli aikansa suurin, kylpylöitä ja protestanttinen tuomiokirkko.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ranskalaiset miehittivät Mainzia vuoteen 1930 asti. Toisessa maailmansodassa pommitukset tuhosivat lähes kaikki kaupungin historialliset rakennukset, joista useimmat on kuitenkin sittemmin rakennettu uudelleen. Kaikkiaan kaupungista sodassa tuhoutui noin 80 %. Sodan jälkeen Mainz jäi Ranskan ja Yhdysvaltain miehityssektorien väliin, jonka seurauksena rajana olleen Reinin yhdysvaltalaisen puolen alueet liitettiin osaksi Wiesbadenia.