Kangaskäärme
Wikipedia
| Kangaskäärme | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kangaskäärme |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Kangaskäärme (Coronella austriaca) on Suomessa vain Ahvenanmaalla esiintyvä myrkytön käärme. Sitä esiintyy runsaasti Manner-Euroopassa, Etelä-Englannissa ja -Skandinaviassa.
Usein kangaskäärme sekoitetaan tumman selkäkuviointinsa vuoksi kyykäärmeeseen, joka on kuitenkin paljon kömpelömpi, voimakkaampi ja lyhythäntäisempi. Kangaskäärmeellä on myös lieriömäinen ruumiis ja sekä pyöreä silmäterä, joiden perusteella se erottuu kyystä. Erotus rantakäärmeestä tapahtuu elinympäristön ja sileiden selkäsuomujen perusteella. Keskipituus täysikasvuisella kangaskäärmeellä on 50–80 cm.
Kangaskäärmeen tyypillisiä elinympäristöjä ovat hiekkapohjaisten lämpimien kankaiden etelärinteet. Se suosii kuivaa ja aurinkoista maaperää. Kangaskäärmettä tavataan usein kanervanummilla, metsäaukioilla, viiniviljelmien kivimuureilla, tien penkareilla sekä kivisillä jyrkänteillä.
Kangaskäärme liikkuu hyvin rauhallisesti ja kiipeää vain todella harvoin pensaisiin tai puihin, vaaran uhatessa se koettaa päästä piilopaikkaan nopeasti. Uhattuna se puree lyhyen varoitussähinän jälkeen.
Kangaskäärmeet parittelevat toukokuussa. Kangaskäärme on ovoviviparinen eläin, eli se munii munia, jotka se hautoo sisällään kuoriutumiseen asti. Elo-syyskuussa naaras synnyttää 3–15 elävää poikasta, jotka syntyessään ovat 13–18 cm:n mittaisia.
Ravintonaan kangaskäärme käyttää sisiliskoja, pikkunisäkkäitä ja linnunmunia. Kangaskäärme tappaa saaliinsa kuristamalla.
