Kansallisvaltio
Wikipedia
Kansallisvaltio on valtio, jossa yksi kansallisuus on ylivoimaisesti hallitsevassa asemassa. Esimerkiksi Tanska ja Portugali ovat kansallisvaltioita.
Kansallisvaltio kytketään usein moderniin aikakauteen ja erotetaan keskiaikaisesta feodaalivaltiosta sekä absolutistisesta valtiosta. Max Weber on määritellyt valtion väkivallan näkökulmasta: valtiossa on Weberin mukaan keskeistä keskitetty väkivaltamonopoli, ja erityisesti moderneille valtioille on ominaista hallinnollinen ja juridinen järjestys, jossa valtio on suvereeni ja legitiimi toimija. Weber näki valtion tunkeutuvan koko hallinnoimalleen alueelle juridisen ja hallinnollisen byrokratian kautta.[1] Kansallisvaltion erottaa siis aikaisemmista valtiotyypeistä ennen kaikkea sen tehokkaampi ja pidemmälle ulottuva hallinnoimistapa.
Sosiologi Anthony Giddens painottaa samoin kansallisvaltion lailla säädettyä hallintomonopolia rajatun alueen sisällä sekä suoraa sisäisen ja ulkoisen väkivallan kontrollointia. Toisin kuin Weber, Giddens mainitsee myös kansallisvaltioiden olevan olemassa suhteessa muihin kansallisvaltioihin. [2]
Keskeinen tekijä kansallisvaltiossa on sen kytkös kansakuntaan. Kansallisvaltio-käsite pitää sisällään poliittisen ihanteen, jonka mukaan poliittisen ja kulttuurisen yhteisön pitäisi olla yhteneviä keskenään. Italialainen 1800-luvun filosofi Giuseppe Mazzini ilmaisi ensimmäisten ajattelijoiden joukossa ajatuksen yhdestä kansasta valtiota kohti ja päinvastoin.[3] Valtioiden tulisi kansallisvaltioihanteen mukaan siis olla kulttuurisesti yhtenäisiä. Usein ihanteena on myös kielellinen yhtenäisyys, eli sama äidinkieli kaikilla kansalaisilla. Tämä eroaa merkittävästi aiemmasta tilanteesta Euroopassa, jossa monikansallisten imperiumien sisällä puhuttiin lukuisia eri kieliä. [4]
Suurin osa Euroopan uudemmista, 1800-luvun jälkipuolella ja sen jälkeen perustetuista valtioista on kansallisvaltioita, tai ainakin pyrkii kansallisvaltion ihanteeseen. Monet kansallisvaltiot on perustettu yhdistämällä valtioita kansallisuusrajan sisällä (esim. Saksa ja Italia perustettiin näin) tai hajottamalla monikansallisia valtioita kansallisvaltioiksi (esim. Suomen ja Baltian maiden irrottautuminen Venäjästä.). Kansallisvaltio valtiotyyppinä liittyy ajatukseen kansojen itsemääräämisoikeudesta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Mann, Michael: The Sources of Social Power, volume 2: The Rise of Classes and Nation-States 1760-1914 (Cambridge University Press, 1993), ss. 54-57. ISBN 052144585X
- ↑ Giddens, Anthony: A Contemporary Critique of Historical Materialism (Macmillan, 1981), vol. 1, s. 190. ISBN 978-0520044906
- ↑ Gallagher, Tom: Outcast Europe: The Balkans, 1789-1989 (Routledge, 2001), ss. 31-35. ISBN 0415270898
- ↑ http://astro.temple.edu/~barbday/Europe66/resources/nationalitieshabsburg.htm
