Kaupunginkallio

Wikipedia

Kaupunginkallio
Stadsberget

Espoon alueellinen jako

Kaupunginosa nro

Suurpiiri

Vanha-Espoo

Pinta-ala

km²

Väestö

- Väkiluku

- Väestötiheys

/km²

Postinumerot

Osa-alueet

Honkamäki, Lugnet

Lähialueet

Espoon keskus, Kauklahti, Kuurinniitty, Latokaski, Muurala, Vanttila

Kaupunginkallio (ruots. Stadsberget) on Espoon kaupunginosa Vanhan-Espoon suuralueessa. Kaupunginkallio ja rajaa Muuralan, Espoon keskuksen, Latokasken ja Vanttilan kaupunginosien kanssa. Idässä sen raja Espoon keskuksen kanssa on vedetty suurin piirtein Espoonväylää mukaillen. Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu Espoonjokeen. Kaupunginkallio jakautuu kahteen alueeseen, Honkamäkeen ja Lugnetiin, jotka Sänkbäck-joki erottaa toisistaan.

Kaupunginkallion nimi, alun perin ruotsinkielisenä, on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Perimätiedon mukaan kallioilta on joskus näkynyt Helsingin kaupunkiin, kun Espoo ei vielä ollut kaupunki. Nimeä Kaupunginkallio ehdotettiin kaupunginosan nimitykseksi vuonna 1975 perusteina perinteen lisäksi kallioinen maasto ja tämänhetkisen Espoon hallinnollisen keskustan läheisyys. ^[1]

Suurin osa Kaupunginkalliosta on luonnonvaraista aluetta. Kaupunginosalla on hyödyntämättömiä alueita etenkin lännessä Vanttilan lähettyvillä sijaitsevassa Vantinkorvessa. Kaupunginkallioon kuitenkin rakennetaan ahkerasti johtuen sen läheisyydestä Espoon keskukseen ja huolimatta alueen epätasaisuudesta.

[muokkaa] Honkamäki

Honkamäki (ruots. Furubacka) on Kaupunginkallion pohjoinen ja suurempi osa-alue. Honkamäessä on omakotitaloasutuksen lisäksi Kaupunginkallion ainoat kerrostalot. Honkamäen nimistö on pääasiassa sauna-aiheista, osa-alueen keskellä olevalla Saunamäen (ruots. Bastubacken) alueella. Honkamäen pohjoisinta aluetta, Kamreerintien pohjoispuolella sijaitsevaa pientä rantakaistaletta kutsutaan joskus nimellä Jokisilta.

Honkamäki jakaa rajaansa pohjoisessa Muuralan kaupunginosaan kuuluvan Mikkelän osa-alueen ja tähän kuuluvan Mikkelänpellon kanssa. Lännessä raja on yhteinen Vanttilan kanssa, johon kuuluvat Bensuls ja Ervasti ovat aivan Vantinkorven takana. Etelässä Honkamäen erottaa Lugnetista Sänkbäck-joki. Espoon keskuksen alueista Honkamäellä on rajaa Saarniraivion, Kiltakallion, Espoontorin suurkorttelin ja Kannusillanmäen kanssa. Virallisen kaupunginosajaon mukaan Kannusillanmäen länsipuoli Pappilantiestä alkaen käsittäen Itäisen Jokitien kuuluu Kaupunginkallioon, jolloin Honkamäki jakaa rajaa myös Muuralan Pitäjänristin kanssa, mutta asukkaat mieltävät yleensä Espoonväylän olevan koko matkan Espoonjoelle asti itärajana, eikä Kannusillanmäkeä lasketa yleensä kuuluvan lainkaan Kaupunginkallioon.

Osa-alueesta nimensä saanut vanhainkoti on kuvattu etelän puolelta.

[muokkaa] Lugnet

Lugnet on Kaupunginkallion eteläinen ja pienempi osa-alue. Se sijaitsee pääosin Saarnikalliolla. Lugnetiin kuuluu Lugnetintie haarautumineen. Haarautumia ovat Kalliorinne, joka haarautuu Lugnetintiestä sen ensimetreillä, Norokuja ja Lugnetinniitty. Kalliorinteen haarautumat ovat nimeltään Kalliorinteenpolku, Kalliorinteenkuja, Kalliohaka ja Kalliohaanpää. Lugnetintie haarautuu Espoonväylästä, joka muuttuu Hösmärintien risteyksessä parikymmentä metriä etelämpänä Finnoontieksi. Lugnet jakaa rajaa Espoon keskuksen Saarniraivion osa-alueen kanssa ja tähän kuuluvan Saarnilaakson kanssa. Finnoontien itäpuolelta Söderskog lasketaan yksinkertaisimmillaan kuuluvaksi Lugnetiin, mutta koska Söderskog on kovin erillään muusta Lugnetista, se mielletään joskus jopa Kaupunginkallion omaksi osaksi, joka käsittää lähinnä Söderskogin tilan. Söderskog käsittää Kaupunginkallion kaakkoiskulman. Mikäli Söderskog lasketaan kuuluvaksi Lugnetiin, osa-alue jakaa rajaa myös Espoon keskukseen kuuluvan Sunan osa-alueen ja Sunan alueen Sunanlaakson kanssa. – Osa-aluejakokartan mukaan Söderskog kuuluisikin Kuurinniittyyn.

Lugnet on saanut nimensä suomenruotsalaisille vanhuksille suunnatun Lugnetin vanhainkodin mukaan. Vanhainkodin vuoksi Lugnetia pidetään rauhallisena, kuten sen nimi ehdottaakin – Lugnet tarkoittaa vapaasti käännettynä ”Rauhalaa”. Vanhainkodin tilalle oli alun perin suunnitelmissa rakentaa alkoholistien hoitokoti, mutta tästä luovuttiin asukkaiden runsaan vastustuksen johdosta.

Lugnetissa on pääosin omakotitaloasutusta, mutta Lugnetintien varteen ja Norokallion alueelle Norokujalla on rakennettu 2000-luvulla rivitaloja.