Konstantinopolin piiritys
Wikipedia
Konstantinopolin piiritys alkoi 2. huhtikuuta 1453 ja loppui Bysantin valtakunnan pääkaupungin, Konstantinopolin valtaukseen 29. toukokuuta. Tästä hetkestä lähtien valtakunta lakkasi olemasta. Osmanien sulttaani Mehmed II siirsi Osmanien valtakunnan pääkaupungin vallattuun kaupunkiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Konstantinopolin ja Bysantin valtakunnan olemassaolon aikana kaupunkia oli piiritetty moneen kertaan. Vain kerran aikaisemmin se oli vallattu, neljännen ristiretken aikana vuonna 1204. Vaikka Bysantin valtakunta valtasikin kaupungin takaisin vuonna 1261 se ei koskaan toipunut saamastaan iskusta. Ajan myöta valtakunnan hallitsemat alueet pienenivät, erityisesti osmanien ansiosta. Vuonna 1453 "valtakunta" käsitti vain Konstantinopolin kaupungin ja osan Peloponnesoksen niemimaata. Valtakunnalle kuuluva Trebizondin valtakunta oli todellisuudessa täysin itsenäinen pikkuvaltio Mustanmeren rannikolla.
Mehmed lisäsi painetta rakennuttamalla Konstantinopolin lähistölle linnoituksen joka antoi turkkilaisille Bosporinsalmen täyden hallinnan. Konstantinos XI yritti lahjoa Mehmedin mutta tämä ei tuottanut tulosta. Kun Konstantinos sulki Konstantinopolin pienen moskeijan ja painosti kreikkalaisia muslimeja kääntymään kristinuskoon, sai Mehmed tarvittavan tekosyyn aloittaa sota.
Konstantinos lähetti avunpyynnön länteen, mutta paavi Nikolaus V ei ollut kiinnostunut auttamaan. Suuren skisman jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko olivat olleet huonoissa väleissä. Paavi ilmoitti että apua tulisi jos kirkot yhdistyisivät. Tätä oli yritetty ennenkin, mutta Bysantin kansa oli aina vastustanut sitä.
[muokkaa] Piiritys
Piiritys alkoi 2. huhtikuuta 1453. Mehmedin armeijaan kuului 100 000 sotilasta, joista 20 000 oli janitsaareja. Mehmed oli myös antanut rakennuttaa laivaston jotta kaupungin piiritys olisi täydellinen.
Konstantinopolin suojana oli noin 7000 sotilasta, joista noin 2000 ulkomaisia palkkasotureita. Kaupunkia suojasivat myös yli 20 km pitkät muurit.
Osmaneja avusti unkarilainen nimeltä Urban, joka oli tykkien valmistuksen asiantuntija. Tykit olivat vielä tähän aikaan uusia aseita. Urban rakensi valtaisan, yli 8 metriä pitkän ja 75 cm leveän tykin jolla voitiin ampua yli 500 kg:n painoisia kuulia. Tykin kantama oli ehkä noin 2 km, ja sillä oli vaikea osua edes Konstantinopolin kokoiseen maalitauluun. Tykin lataamien kesti kolme tuntia ja lopulta se hajosi kuuden viikon käytön jälkeen. Bysanttilaisillakin oli tykkejä, mutta ne olivat paljon pienempiä, eikä niitä voitu käyttää tehokkasti, koska niiden rekyyli vaurioitti kaupungin muureja.
Mehmedin tykit moukaroivat kaupungin muureja viikkojen ajan, mutta koska tykit ampuivat niin hitaasti kerkesivät kaupungin asukaat aina korjata syntyneet vauriot.
Mehmed siirsi osan laivastostaan Kultaiseen sarveen maitse. Isot kettingit sulkivat lahden Bosporinsalmesta. Tämän jälkeen kaupungin asukkaat eivät enää pystyneet saamaan apua genovalaisilta kauppalaivoilta.
Mehmed lupasi lopettaa piirityksen jos kaupunki maksaisi lunnaat, jotka olivat niin tähtitieteellisen suuret ettei niitä pystytty millään maksamaan. Lopulta hän päätti hyökätä muureja vastaan ja murtaa puolustuksen silkalla miesylivoimalla.
[muokkaa] Viimeinen hyökkäys
Mehmed päätti hyökätä Teodosiuksen muureja vastaan, kaupungin ainoaa puolta, joka ei ollut meren suojaama. 22. toukokuuta oli kuunpimennys, jonka on täytynyt olla huono enne kaupungin asukkaille. Itse hyökkäys alkoi 29. toukokuuta. Ensimmäisenä hyökkäsivät huonosti aseistetut ja koulutetut joukot. Heidän tehtävänään oli vain tappaa niin monta puolustajista kuin mahdollista ja näin heikentää puolustusta kokonaisuutena ennen päähyökkäystä. Seuraavaa hyökkäys kohdistui kaupungin luoteisosaa, Blachernaea kohtaan. Tämän kaupunginosan muurit olivat osittain vaurioituneet ja muita muureja heikommat. Osmanien onnistuikin murtautua muurien läpi, mutta heidät lyötiin pian takaisin. Bysanttilaiset löivät takaisin vielä kolmannenkin hyökkäyksen jota johtivat janitsaarit. Kun genoalaisten kenraali ja muurien puolustuksesta vastannut Giovanni Giustiniani loukkaantuivat taistelussa, alkoi yleinen paniikki.
Osmanit huomasivat että Blachernaeen johtava Kerkoporta-portti oli jäänyt tahattomasti lukitsematta. Ylivoimaiset joukot purkautuivat tästä portista kaupungin kaduille. Bysantin valtakunnan viimeinen keisari Konstantinos XI, kuoli katutaistelussa hyökkäjiä vastaan. Kaupunkia ryöstettiin kolmen päivän ajan, kuten tuolloin oli tapana tehdä kaupungeille jotka oli vallattu piirityksen jälkeen. Mehmed teki Konstantinopolista uuden pääkaupunkinsa ja kaupungin suurimmasta kirkosta Hagia Sofiasta tuli moskeija.
[muokkaa] Katso myös
