Kulttuurintutkimus
Wikipedia
Kulttuurintutkimus (engl. cultural studies) on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Siinä on juonteita mm. sosiologiasta, kirjallisuustieteestä, mediatutkimuksesta, elokuvateoriasta, naistutkimuksesta, filosofiasta ja taidehistoriasta.
Kulttuurintutkimus käyttää oppialarajat ylittäviä teorioita ja metodeja. Tutkimuksen kohteena ovat monentyyppiset kulttuuriset käytännöt (post)modernissa globaalistuvassa maailmassa: niin erilaiset kulttuuriset tekstit kuin jokapäiväisen elämän eri puolet, yhtä hyvin sekä omat kuin vieraatkin kulttuurit ja taiteet. Eräs keskeinen tutkimuskohde ovat erilaiset alakulttuurit. Kulttuurintutkimukselle on tyypillistä kehittää kriittisiä välineitä suhteessa kulttuurin tarkasteluun, valtaan, merkitysten tuottamiseen ja levittämiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota itsereflektioon ja -kriittisyyteen sekä uusien, innovatiivisten kysymysten esittämiseen.[1] Kulttuurintutkimus pitääkin sisällään myös tieteenfilosofisia juonteita ja tieteen kritiikkiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Päähaarat
Kulttuurintutkimus jaetaan usein kahteen päähaaraan: kulturalismiin ja strukturalismiin.
1) Kulturalismissa keskiössä on kulttuurin käsite, mm. sen määrittely ja kritiikki. Lisäksi kulturalistinen haara keskittyi etenkin alkuaikoinaan analysoimaan sellaisia käsitteitä kuten "taide", "demokratia", "kirjallisuus". Kulturalismi on pääosin brittiläislähtöistä ja sen taustalla on mm. kirjallisuuden tutkimus. Keskeinen nimi on Raymond Williams.
2) Strukturalistisessa kulttuurintutkimuksessa puolestaan ideologian käsite on usein keskeisessä asemassa. Strukturalistinen kulttuurintutkimus juontaa erityisestä ranskalaisesta kielitieteestä ja -filosofiasta, esimerkiksi Roland Barthesin ja Claude Lévi-Straussin töistä.[2]
[muokkaa] Historiaa, vaikuttajia ja keskeisiä teoksia
Termi kulttuurintutkimus on peräisin brittiläiseltä Richard Hoggartilta, joka perusti 60-luvun alussa Birminghamin yliopistoon Birmingham Centre for Contemporary Cultural Studies -nykykulttuurin tutkimuksen laitoksen. Laitosta sittemmin johtanut jamaikalais-brittiläinen sosiologi Stuart Hall on eräs keskeisimpiä kulttuurintutkimuksen parissa toimivista henkilöistä. Myös yhdysvaltalainen Lawrence Grossberg on kulttuurintutkimuksen keskeisiä nykyvaikuttajia. Birmingham Centre for Contemporary Cultural Studies -laitos lakkautettiin vuonna 2002.
Kulttuurintutkimuksen synnyn kannalta keskeisiä teoksia ovat mm. Roland Barthesin Mytologioita (1957), Raymond Williamsin Culture and Society (1958) ja Richard Hoggartin The Uses of Literacy (1957). Kukin teoksista pyrkii omalla tavallaan tarkastelemaan toisen maailmansodan jälkeisiä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.[3]
Joitakin kulttuurintutkimuksen keskeisiä vaikuttajia ennen ja nyt:
- Pertti Alasuutari
- Roland Barthes
- Jean Baudrillard
- Pierre Bourdieu
- Anthony Easthope
- John Fiske
- Lawrence Grossberg
- Stuart Hall
- Dick Hebdige
- Richard Hoggart
- Mikko Lehtonen
- Angela McRobbie
- David Morley
- Raymond Williams
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Joensuun yliopisto, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman syventävät opinnot. http://www.joensuu.fi/suomi/index.html
- ↑ Porter, Gerald. Approaches to modern popular culture. http://lipas.uwasa.fi/hut/english/courses/ENG.186.html
- ↑ Lehtonen, Mikko: Kulttuurintutkimus modernin kritiikkinä, http://www.netn.fi/194/netn_194_leht.html
