Leptis Magna
Wikipedia
Leptis Magna tai Lepcis Magna oli antiikin aikainen kaupunki Pohjois-Afrikassa, noin 130 km päässä itään Tripolista, nykyisen Libyan alueella. Foinikialaiset perustivat kaupungin noin vuonna 1100 eaa. ja se kuului Karthagolle vuoteen 146 eaa., kolmanteen puunilaissotaan asti. Kaupungista tuli virallisesti osa Rooman valtakuntaa vasta keisari Tiberiuksen aikana kun siitä tuli osa Africa-provinssia.
Vuonna 193 Leptis Magnasta kotoisin olevasta Septimius Severuksesta tuli Rooman keisari. Uusi keisari suosi vanhaa kotikaupunkiansa ja pian siitä tuli yksi Afrikan tärkeimmistä kaupungeista, heti Karthagon ja Aleksandrian jälkeen. 200-luvun kriisin aikana kaupunki pääsi rappeutumaan, mutta se koki lyhytaikaisen loistokauden Theodosius I:n aikana. Vandaalit valloittivat kaupungin 439 ja antoivat purkaa kaupungin muurit. Vuonna 523 berberit ryöstivät puolustuskyvyttömän kaupungin ja vuonna 534 Belisarios valtasi kaupungin Itä-Roomalle. Kaupungista tuli uusi provinssin pääkaupunki, mutta se ei koskaan toipunut berberien hyökkäyksestä. Bysanttilaiset luopuivat kaupungista 650-luvulla arabien hyökätessä.