Liitukauden joukkosukupuutto

Wikipedia

Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui 65,5 miljoonaa vuotta sitten asteroidin törmätessä Maahan. Samoihin aikoihin Intian niemimaalla tapahtui suuria laakiopurkauksia. Dinosaurusten joukkotuhon syystä liitukauden lopulla noin 65,5 miljoonaa vuotta sitten on väitelty. Jäljelle jäi vain pienempiä matelijoita. Myös nisäkkäät ja linnut selvisivät. Useat merieläimet kuolivat. Monet todisteet näyttäisivät viittaavan katastrofaaliseen tuhoon, jonka aiheutti asteroiditörmäys Jukatanille.

Sisällysluettelo

1 Joukkosukupuutto
- 1.1 Erilaisia teorioita liitukauden lopun joukkotuhosta
- 1.2 Törmäyksen voima
2 Katso myös
3 Aiheesta muualla

[muokkaa] Joukkosukupuutto

Dinosaurukset, merien joutsenliskot, kalaliskot lentoliskot ja ammoniitit hävisivät. Meressä kaikista eläinsuvuista hävisi 50 prosenttia, -lajeista 85 prosenttia ja -heimoista 15 prosenttia.. Maalla eläinheimoista hävisi 25 prosenttia ja -suvuista 56 prosenttia. Merimatelijoista hävisi 93 prosenttia, ammoniiteista 100 prosenttia, koralleista 65 prosenttia ja planktonista 83 prosenttia. Dinosauruksista ja lentoliskoista hävisi 100 prosenttia ja mateloijoista yleisesti 56 prosenttia. Kasveista hävisi vain 10 prosenttia. Nisäkkäiden määrä 2,2-kertaistui.

Tapahtuma näkyy kerrostumissa K/T-rajana jonka jälkeen liidun tuotanto lakkasi. Joukkosukupuutosta selvisivät pienet maaeläimet kuten kilpikonnat, käärmeet, nisäkkäät. Maalla ei selvinnyt mikään yli 25 kiloa painava. Myös linnut selvisivät. Monia nisäkäs- ja lintulajeja kuoli silti, esimerkiksi suuri osa Pohjois-Amerikan pussieläimistä. On kiistelty siitä, miten nopea liitukauden joukkosukupuutto oli. Jotkut väittävät sen tapahtuneen alle tuhannessa vuodessa, toiset väittävät sukupuuton vieneen miljoonia vuosia, kolmannet kannattavat alle vuorokauden mittaista aikaa. Liitukauden lopun joukkosukupuutto on merkittävä geologisten ajanjaksojen jakaja, sillä se aloittaa elämän uuden ajan, kenotsooisen maailmankauden, jolla nisäkkäät ja linnut ovat olleet hallitsevia lajeja.

[muokkaa] Erilaisia teorioita liitukauden lopun joukkotuhosta

Dinosaurusten tuhon syyksi on väitetty nisäkästä, joka olisi syönyt niiden munia. On puhuttu myös lähellä tapahtuneesta supernovaräjähdyksestä, tulivuorenpurkausten aiheuttamasta happosateesta, sairauksista ja mannerliikuntojen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Tuhoisin katastrofeista oli kuitenkin suuren meteoriitin törmääminen Meksikonlahdelle. Viimeksi mainittu olisi aiheuttanut maailmanlaajuisen pölypilven, joka olisi peittänyt auringonvalon pitkäksi aikaa ja siten katkaissut monien eläinten ravinnonsaannin. Saattaa olla, että tuhon syitä on useita, tai että yksi pääasiallinen tekijä laukaisi tapahtumaketjun, jolla oli pitkäaikaista vaikutusta.

Dinosaurusten tuhon selittävän teorian olisi selitettävä myös monien merieläinten kuten ammoniititen tuho ja se, miksi niin monet etupäässä pienet lajit säilyivät hengissä.

Dinosauruslajisto oli harvenemassa liitukauden lopulle mentäessä. Dinosaurukset olivat useimpien näkemysten mukaan tasalämpöisiä, lämpimään sopeutuneita eläimiä. Lyhytaikainenkin ilmaston muutos olisi ollut niille epäedullinen. Nisäkkäät sen sijaan selviävät hengissä monenlaisissa oloissa.

[muokkaa] Törmäyksen voima

Iridiumpitoisuuksista on laskettu joukkotuhon aiheuttaneen asteroidin läpimitaksi noin 10 kilometriä (vastaa sataa miljoonaa megatonnia (100 000 gigatonnia) TNT:tä, mikä puolestaan vastaa 10 miljardia Hiroshiman pommia). Räjähdyksen arvellaan tuhonneen noin 99 prosenttia biomassasta. Tämänkaltaisia törmäyksiä tapahtuu suurin piirtein kerran sadassa miljoonassa vuodessa. Iridiumpitoisuuden mukaan arvioitu meteoriittikraatterin läpimitta on noin 150–200 kilometriä.