Linnainen
Wikipedia
|
|||
Kaupunginosa nro | 10 | ||
Suuralue | Myyrmäki | ||
Pinta-ala | 3,1 km² | ||
Väestö | |||
- Asukkaita | 787 (2004) | ||
- Asukastiheys | 235/km² | ||
Postinumero(t) | 01640 | ||
Lähialueet | Hämevaara, Hämeenkylä, Askisto |
Linnainen on kaupunginosa Vantaan lounaisnurkassa, Espoon rajan tuntumassa. Linnainen on pääasiassa rivi- ja omakotitaloaluetta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sijainti
Linnainen sijaitsee Vantaan lounaiskulmassa rajoittuen Vantaan ja Espoon rajaan, Hämevaaraan, Hämeenkylään ja Askistoon.
Linnaisten raja kulkee virallisen kaupunginosajaon mukaan pohjoisessa Kehä III pitkin, lännessä ja etelässä Vantaan ja Espoon välistä rajaa pitkin ja idässä Hämeenkyläntien ja Ainontien kautta Hämeenkylän kartanon tuntumasta Kehä III:lle.
Linnaistentie kulkee läpi Linnaisten ja päätyy Pitkäjärven rannalla olevaan Linnaisten kartanon ohi kulkevaan Ainontiehen. Ainontie on vanha Turku-Viipuri maantie eli Kuninkaantie.
[muokkaa] Historia
Nimensä Linnainen on saanut talon nimestä. Linnaisten ruotsinkielinen nimi Linnais on todennäköisesti alueen alkuperäinen nimi.
Historiallisia rakennuksia Linnaisten alueella ovat mm. Linnaisten kartano, Tuomelan tilalla olevat kaksi asuinrakennnusta ja Kålabackan torpan rakennuskokonaisuus. Alueella on toiminut myös Suomen suurin (1830-l ja 1870-l) rautakaivos, josta muistona on vedentäyttämiä kaivoskuiluja ja kasvillisuuden valtaamia kivikasoja.
[muokkaa] Luonto
Luonto on hyvin monipuolista ja maasto vaihtelee tammilehdoista kallioisiin, kuiviin kankaisiin ja tiiviisiin, vanhoihin kuusimetsiin. Alueen eteläreunalla väitetään olevan myös Suomen syvin rahkakerros. Luonnon puolesta arvokkaita alueita Linnaisissa ovat mm. Pitkäjärven kosteikkoalue pohjoisosassa, Furumossenin suoalue itäosassa ja Gubbmossenin suoalue eteläosassa Vantaan ja Espoon rajalla. Linnaisten metsistä löytyy yhä Aurora Karamzinin aikaisia villiintyneitä istutuksia.
[muokkaa] Asutus
Linnaisten asutus on rakennettu pääosin kahdessa vaiheessa. Ensin 1950- ja 1960-luvuilla ja toisessa vaiheessa 1990-luvulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen rakentamisen myötä Linnaisten alue on tiivistynyt, ja asukasluku on noussut huomattavasti 403:sta(1980) 809:ään(2005).
Linnainen koostuu kahdesta pientaloalueesta ja Linnaisissa ei ole laisinkaan kerrostaloja. Teollisuutta Linnaisista löytyy vain pohjoisosasta, jossa on kulttuurihistoriallisesti arvokas Linnaisten kartanon alue ja siihen liittyvät peltoalueet.
Ensimmäinen pientaloalue on alue, joka sijoittuu Linnaistentien ympäristöön Ainontien ja Gubbmossenin suoalueen väliin. Toinen sijaitsee lähellä Tuomelan tilaa.
[muokkaa] Lähteet
Tämä Vantaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. |
Myyrmäen suuralue: Askisto | Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Martinlaakso | Myyrmäki | Petikko | Vantaanlaakso | Vapaala | Varisto
Kivistön suuralue: Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Myllymäki | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vestra
Aviapoliksen suuralue: Lentokenttä | Pakkala | Tammisto | Veromies | Viinikkala | Ylästö
Tikkurilan suuralue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Ruskeasanta | Simonkylä | | Tikkurila | Viertola
Koivukylän suuralue: Asola | Havukoski | Ilola | Koivukylä | Päiväkumpu | Rekola
Korson suuralue: Jokivarsi | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Vallinoja | Vierumäki
Hakunilan suuralue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala