Korso

Wikipedia

Korso
Korso

Kaupunginosa nro	81
Suuralue	Korso
Pinta-ala	2,9 km²
Väestö
- Asukkaita	6 997 (1.1.2006)
- Asukastiheys	2 413/km²
Postinumero(t)	01450, 01451
Lähialueet	Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola ja Ilola sekä Tuusula.

Korso on kaupunginosa Vantaan koillisosassa.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Sijainti 1.2 Lähialueet 2 Historia 2.1 1800-luku 2.2 1900-luku 2.3 2000-luku 3 Väestö 4 Palvelut 5 Liikenne 5.1 Ajoyhteydet 5.2 Junat 5.3 Bussit 5.4 Matkalippu 5.5 Pysäköinti 6 Urheilu, liikunta ja ulkoilu 7 Kulttuuri 8 Tapahtumia 9 Muuta 10 Lähteitä 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Sijainti

Korso (60°21'2.67"N 25°4'39.77"E) sijaitsee pääradan varrella. Lähin kaupunki on Kerava 6 km pohjoiseen.

[muokkaa] Lähialueet

Vantaan kaupunginosajaottelun mukaan Korso rajoittuu idässä junarataan, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen, mutta usein Korsoon luetaan keskustan lisäksi edellä mainitut kaksi kaupunginosaa sekä Leppäkorpi, Matari, Metsola ja Mikkola.

Korso-Koivukylän palvelualue kattaa koko Koillis-Vantaan ja on 46 946 hengen asukasmäärällään (tilanne 1.1.2006) suurin Vantaan viidestä palvelualueista. Korso-Koivukylän palvelualue on pinta-alaltaan 32,4 km²:n suuruinen, 14 Vantaan kaupunginosaa käsittävä alue.

[muokkaa] Historia

Korson nimi syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

[muokkaa] 1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Asema sijoitettiin lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson asemalla kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.

[muokkaa] 1900-luku

Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Vuoteen 1955 asti Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan kuntien välinen raja (vanha Korsrå) oli keskellä Korsoa, mutta alueen kasvaessa tämä aiheutti hallinnollisia ongelmia ja Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan. 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.

[muokkaa] 2000-luku

Tällä vuosituhannella kaupinginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Kulomäen ja Rekolanmäen väliin tuleva Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.

[muokkaa] Väestö

Korson asukasluku on virallisesti 7 021 (2004), muut viisi kaupunginosaa mukaan lukien 19 762 (2001).

[muokkaa] Palvelut

Korson palvelualueella on n. 25 000 asukasta ja 4 600 työpaikkaa. Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on mm. KELA:n konttori. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka sekä asiamiesposti. Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali.

[muokkaa] Liikenne

[muokkaa] Ajoyhteydet

Korson länsipuolella kulkee Tuusulan moottoritie (45) ja itäpuolella Lahden moottoritie (E75). Kummastakin on liittymä tielle numero 152 Korsoon. Helsinki-Vantaa lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.

[muokkaa] Junat

K-juna liikennöi Korson rautatieasemalta ruuhka-aikoina 10 minuutin välein. Muuhun päiväsaikaan juna liikennöi 20 minuutin välein. Hiljaisempina aikoina asemalla pysähtyvät N- ja T-junat. Junat Keravan suuntaan lähtevät raiteelta 3 ja Helsingin suuntaan raiteelta 4.

[muokkaa] Bussit

Linjat 730,731 (pe/la yöllä 700N ja 710N) ja 742 kulkevat Helsinkiin, 87 Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, 71 ja 72 Tikkurilaan, 873 Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun ja 52 Myyrmäkeen. Lentoasemalle pääsee bussilinjalla 67.

[muokkaa] Matkalippu

Korsossa on mahdollista käyttää seutuliikenteen matkakorttia, kuten kaikissa muissakin Vantaan, Espoon tai Helsingin kaupunginosissa.

[muokkaa] Pysäköinti

Rautatieaseman liityntäpysäköintihallin 79 autopaikan lisäksi alueella on 155 pyöräpaikkaa.

[muokkaa] Urheilu, liikunta ja ulkoilu

Urheiluseuroja

Korson Kaiku ry, Korson Kunto r.y., Korson Palloseura ry, Korson Veto ry, Greasers FBC ry.

Partiolippukuntia

Korson Honkaveljet, Kaarnapartio.

[muokkaa] Kulttuuri

• Ankkarock elokuussa päättää kesän suurten rock-festivaalien kauden. Ankkalammen puistossa ja sen ympäristössä järjestettävä Ankkarock on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista (yli 32 000 kävijää vuonna 2006).

• Varjoankka. Toukokuussa Korson keskuspuistossa järjestettävässä tapahtumassa soittavat esiintymiskokemusta kaipaavat bändit.

[muokkaa] Tapahtumia

• Vetomarkkinat toukokuussa

• Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa

• Korson Joulupolku joulukuussa

[muokkaa] Muuta

Korson elementtivesitorni valittiin vuoden 1972 betonirakenteeksi.

[muokkaa] Lähteitä

• Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
• Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ankkarock
• Greasers FBC ry
• Korson yhteispalvelu
• Lumon kirjasto
• Lumon lukio
• Nettila