Pakkala

Wikipedia

Pakkala
Backas

Kaupunginosa nro	51
Suuralue	Aviapolis
Pinta-ala	? km²
Väestö
- Asukkaita	5 664 (2005)
- Asukastiheys	?/km²
Postinumero(t)	01510, 01520
Lähialueet	Koivuhaka, Tammisto, Ylästö, Veromies

Pakkala (ruots. Backas) on kaupunginosa Vantaan keskiosassa Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella. Se rajautuu lännessä Ylästöön, pohjoisessa Viinikkalaan ja Veromieheen, idässä Koivuhakaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylään sekä etelässä Tammistoon. Kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanosta, jonka maille se on rakennettu.

[muokkaa] Backaksen kartano

Pääartikkeli: Backaksen kartano

Pakkala on saanut nimensä Backaksen kartanosta, joka perustettiin 1600-luvulla. Ruotsin vallan aikana kartano oli säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin ja joka sai vastapalvelukseksi nauttia verovapaudesta. Tämän vuoksi kartanon omistajat 1600-1700-luvuilla olivat sotilaita ja sotilasvirkamiehiä. 1818 kartano siirtyi Hagelstamin suvulle, joka mm. rakennutti sen nykyisen päärakennuksen (1818-44), ja 1886 Ehrnroothin suvulle.

Carl Ehrnrooth luopui tilasta 1916 ja myi sen Osuusliike Elannolle, joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita pääkaupungin myymälöihin ja ravintoloihin. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui Vantaanjoelta Tuusulan rajalle saakka. 1900-luvun alkupuolella Backaksen mailla viljeltiin suuri osa helsinkiläisten päivittäisistä elintarvikkeista. Tilan valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin. Elanto perusti oman tiilitehtaan ja rakensi sen tuotteilla kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset, kuten tallin, navetan, suursikalan ja työntekijöiden asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. Veromiehen koulu) rakennettiin Elannon tiilistä Backaksen työntekijöiden lapsia varten.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin kasvu kuitenkin söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet. Backaksen maita pakkolunastettiin siirtoväen asuttamiseksi, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen vei niistä yli 400 hehtaaria. 1986 Elanto myi kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Backaksen entisille maille on rakennettu mm. Veromiehen, Vantaanportin ja Kartanonkosken kaupunginosat.

Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu ja sen tiloissa toimii HOK-Elannon puutarhakeskus ja pitopalvelu.

[muokkaa] Asutus

Pakkalan asukasluku oli arviolta 5 664 vuonna 2005, ja se on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut. Vuonna 1990 asukkaita oli vain 416. Tähän on syynä vilkas uudisrakentaminen, joka alkoi 2000-luvun vaihteessa ja on keskittynyt erityisesti Kartanonkosken asuinalueeseen, joka valmistui vuonna 2006. Rakennuskanta koostuu pääasiassa harjakattoisista matalahkoista kerrostaloista. Kartanonkoskella sijaitsee lisäksi Pointin kansainvälinen koulu, päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Muita oppilaitoksia kaupunginosassa ovat Pakkalan ja Veromiehen koulut.

[muokkaa] Kaupalliset palvelut ja liike-elämä

Pakkalassa sijaitsee Vantaanportin yrityspuisto ja liikekeskus. Sen merkittävin yksittäinen osa on kauppakeskus Jumbo, joka valmistui lokakuussa 1999. Vuonna 2005 valmistuneen laajennuksen jälkeen Jumbon pinta-ala on 85 000 neliömetriä ja sisältää noin 3 600 autopaikkaa. Yrityspuistossa sijaitsee muun muassa osaamiskeskus Leija. Muita alueen keskeisiä toimitsijoita ovat elintarviketeollisuuden laitokset, kuten HK Ruokatalo, Finn-Catering ja Vaasan & Vaasan.

Pakkalan halki kulkee Ylästöntie ja sen pohjoisosassa Kehä III. Kaupunginosan luontokohteista mainittakoon Ylästön ja Pakkalan rajaseudulla oleva kasvilajistoltaan monipuolinen kostea heinäniitty.